...yllätyin jälleen siitä, miten monelle nuorelle ihmiselle annetaan mieluummin uni- ja psyykelääkkeet kuin opetettaisiin se elämään järkevästi. Ihminen tarvitsee vuorokausirytmin, oikeanlaista ruokaa ja sopivaa liikuntaa pysyäkseen terveenä. Ja jonkun jolle puhua.
...olen iloinen siitä, että tunnen itseni taas vähän vähemmän sairaaksi. Tosin vain vähän. Mutta suunta on ylöspäin! Tervehdyttyäni aion olla se poikkeus, joka arvostaa terveyttään silloin kun se vielä on eikä sitten kun se taas menee.
...olen vihainen avomiehelleni, joka ei ollut eilen illalla hoitamassa minua, vaan "luokan pizzailta" venähti aamuyöhön asti. Asiasta ei ilmeisesti keskustella.
...ymmärsin riemukseni, että koulu alkaa vasta kahdelta ja ohjelmassa on kahden turhan tunnin jälkeen lempiainettani patologiaa, jossa on aivan paras opettaja.
...revin peel-off-naamiota kasvoilta ja se tuntuu ihanalta.
...menen keittiöön lämmittämään mustaherukkamehua ja toivon ihmeparantumista.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti