generated by sloganizer.net

keskiviikkona, joulukuuta 07, 2005

Keskiviikko, ehkä

Löysin eilen jostain lehdestä artikkelin sudokusta esimerkkitehtävineen. Päätin ratkaista ne kokeilumielessä. Viimeistä tehtävää tein aamukolmeen. Raastavaa, mutta pakko oli! Taisin jäädä koukkuun. En suostu istumaan koneella yhtään enempää kuin on välttämätöntä, joten pitänee printata. Tässä jaksossa ei ole yhtään tylsiä luentoja, joten ratkon tehtäviä joskus muulloin. Sudoku-ristikko sopisi melko hyvin johonkin larppiin ”puzzleksi”, joksikin koodiksi joka pitää murtaa, että saa jotain pelin kannalta oleellista. Sellaisia tehtäviä on muuten aika vaikea keksiä, mutta tuota voisi käyttää, jos haluaa peliin lisää agenttimeininkiä.

Kuulimme aamulla, että miehen isoisä on kuollut. Sotaveteraani jaksoi elää itsenäisyyspäivään. Minua surettaa, etten koskaan tavannut häntä, vaikka asuimme samassa kaupungissa. Mies on tavannut oikeastaan kaikki sukulaiseni ja moneen otteeseen. Näen silti omia sukulaisiani aivan liian harvoin. Tänään on hyvä päivä soittaa mummille.

Näin kreisejä unia, joissa pelasin silmäpeliä ihan väärien miesten kanssa. Unilleen ei voi mitään ja ne ovat liian rehellisiä valehdellakseen. Olen huomionkipeä ja tarpeisiini ei vastata, ja kaikessa lojaaliudessani näen unia, jotka röyhkeästi kertovat jotain, mistä yritän olla itselleni hiljaa. Eivät unet ole vaarallisia, mutta niistä on vaikea herätä, niiden jälkeen elää puolet päivästä hieman varuillaan siitä, missä mennään.

Outo olo, kun ei tiedä mikä päivä on. Itsenäisyyspäivän takia päivät menivät ihan sekaisin ja nyt on maanantai, paitsi että oikeasti on jo keskiviikko. Sillä ei ole tasan muuta väliä, kuin se että tänään on bailatino ja bodycombat, ja huomenna tulee Alias.

Tuntuu siltä, kuin katsoisin maailmaa hieman ulkopuolisen silmin. Kaikille ihmisille tapahtuu niin paljon kaikkea koko ajan. Itse en kaipaa tällä hetkellä mitään suurta muutosta mihinkään, päinvastoin, kaipaan lisää rutiineja ja järjestystä. Kultainen varhaiskeski-ikä. Tänään pitäisi käydä illalla kaupassa ostamassa jääkaappi täyteen ruokaa. Kela maksoi vain 2/3 opintotuesta, koska perii takaisin vanhoja velkoja. Olen onneksi maksanut aina kuukauden vuokran etukäteen, niin jätän tässä kuussa maksamatta. On ihanaa, että on aina juuri sitä ruokaa kaapissa mitä haluaa. Terveellisen dieetin pitäminen on silloin naurettavan helppoa.

Olen tänään kiitollinen maallisista ongelmistani, pienistä murheistani, naurettavista vastoinkäymisistäni, harmittomista mielialanvaihteluistani, muutamasta hassusta ylimääräisestä kilosta... ja kaikesta hyvästä, joka on vahvempaa kuin mikään mielipaha. Tämänhetkisessä elämässä niin sanotut ongelmani ovat kaikki järjestelykysymyksiä. Elämää parhaimmillaan, ihmettelyä ja touhuilua.

1 kommentti:

Näkymätön tyttö kirjoitti...

Sudokut ovat hauskoja. Onnistuin hämmentämään äitini viikonloppuna ratkaisemalla Hesarin viiden tähden tehtävän, taisi olla tavallista helpompi kun siihen ei mennyt juuri edes aikaa. Niitä saa muuten kirjoinakin.

Haluatko nähdä joskus ennen kuin joululoma alkaa?