I'm so excited

Erästä ystävääni kiehtoo oppisuunta, jonka mukaan kaikkien ihmisen valintojen päämäärä on lisääntyminen. Niin, mikäs muukaan, selviytyminen hengissä mahdollisimman pitkään (jotta voi suojella ja kasvattaa omia jälkeläisiään selviytymään hengissä mahdollisimman pitkään) ja geeniperimän siirtäminen uuteen sukupolveen. Karua. Ei kuitenkaan kovin lohdutonta, sillä maailma on täynnä sekä täysin viatonta että saastaisen syntistä erotiikkaa ja tuonkin ajatuksen kauneus voi piillä siinä, että ehkä elämän tarkoitus on rakkaus elämää kohtaan. En voi mitään välillä jopa primitiivisiltä tuntuville ajatuksille, jotka ovat toisinaan täysin verbaalisen ilmaisun ulottumattomissa, mutta tuntuvat koko kehon läpi virtaavana syvänä hengityksenä.

Pahoitteluni niille, joilta äskeinen osuus meni ihan kokonaan ohi. "Vittu mä oon sekaisin", laulaa Olavi Uusivirta.

Siirtyminen konkreettisempaan maailmaan! PSOAS odottaa minua ja Täydellistä Kämppistäni Joka On Maailman Ihanin Ja Paras tekemään vuokrasopimusta. Voi olla, että aikataulut eivät käy yksiin ja käymme vuoroillamme allekirjoittamassa sopimuksen. Kunhan saadaan homma etenemään. Kaksi kuukautta herra X:n kanssa asumista on mahdollisesti vielä edessä riippuen herra X:n uudelleenmajoittautumisesta toisiin koordinaatteihin. En ole kuitenkaan edelleenkään yhtään huolestunut, koska täällä leikitään nyt kovasti Aikuisia ja hoidetaan asiat niin kuin Aikuiset Ainaki.

Morko (kissa) kävi eläinlääkärillä kastroitavana. Isäntä koki suuria sympatioita kissansa puolesta. Nyt Morkolla on toinen silmä punainen, ties minkä roskan saanut silmäänsä lojuessaan tajuttomana silmät tyhjyyteen tuijottaen vessan lattialla (lämpimin ja turvallisin paikka asunnosta) pyyhkeeseen käärittynä. Saas nähdä tuleeko uusi eläinlääkärireissu huomenna.

Kaipaanvainio näyttää täyttyvän hurjaa vauhtia, mikä on aika hassua, peli on vasta toukokuussa. Kaikki tälle keväälle ilmoitetut pelit rupeavat olemaan täynnä. Mukavaa. Itse olen onneksi ilmoittautunut kaikkiin kolmeen eli tammikuussa on Kinoksessa kilisee, helmikuussa Karsikko ja maaliskuussa Mars 1 replay. Herra X ei ole ilmoittautunut mihinkään, ja toivon että hän voi hoitaa Jasminea, etenkin jos juoksuaika alkaa (minulla on ilmeisesti alkanut, voi tätä mahtavaa sinkkuuteen heräämistä) niin sitten ei ole Oulunsaloon menemistä.

Bailatino-tunnilla tanssi sujui kuin tanssi. Nautin muiden ihmisten liikkumisen katselusta - vapautunutta omasta kehosta nauttimista musiikin viedessä mukanaan, puhdasta hulluttelua, heittäytymistä, ylpeyttä omasta liikkeestä. En tiedä näyttääkö minun tanssini tanssimiselta, mutta tärkeintä on oma päänsisäinen larppi - lattarirytmit tekevät kenestä tahansa kuuman! Varmaan aika moni ihminen voisi nauttia olemassaolostaan useammalla tavalla kuin mitä tekee. Fyysisyys on minulle iso osa olemista. Oman kehon käyttäminen tekee minusta ympärivuorokautisesti paljon aistillisemman olennon.

Koska yksi kynynen tanssitunti ei tunnu missään, siihen päälle piti mukiloida mielikuvitusvastustajia bodycombatissa. Tunti meni nopeasti, kun kuvittelin itseni agenttitreeniin ja mielikuvitusystäväni Michael Vaughnin pitelemään pistehanskoja ja huutamaan "C'mon, hit me!". Mielikuvitus, ilman sitä elämässä ei olisi mitään agenttia.

Treeni ei vielä ulospäin näy läheskään siinä määrin missä se tuntuu sisäänpäin. Kunto ei ihan heti lopu kesken (olen saanut jo pitkään täysiä pisteitä lihaskuntotesteissä ja aerobinen kunto kovenee koko ajan). 100 punnerrusta jokaiselle sinkkumiehelle aamuisin ja iltaisin, hoitaja käskee! Niin kerta, jos aiotte perässä pysyä - tai vaihtoehtoisesti päästä karkuun... kumpikaan ei tule olemaan helppoa.

Semmoista sekavaa tänä iltana. Sori, ei jaksa panostaa. Nyt pitää kerrata huomiselle vähän koulujuttuja ja sitten kierähtää uuteen sänkyyn, näkeeköhän siinä paljon parempia uniakin?