Leipää ja sirkushuveja

Bodystep on ihan hullua hommaa. Eilen oli tosi hyvä fiilis, vaikka sykemittari hyytyi matkalla ja buuttaamisen jälkeen se ei näyttänyt koko tunnista mitään dataa. Jee jee. Kokovartalohiki on parhaita asioita mitä tiedän. Täytyy rehellisesti tunnustaa, että en tiedä millä jumalaisella voimalla jaksoin koko tunnin vetää täysillä läpi.

Minzu ihmetteli ja pisti minutkin ihmettelemään, että miten joku mies voi oikeasti laittaa johonkin deitti-ilmoitukseen, että etsii 40-65-kiloista naista, siis kuka terve aikuinen ihminen painaa 40 kiloa? Mitkä käsitykset miehillä on naisten painosta? Minä painan about tieralleen 65 kiloa ja olen vain 158 cm pitkä/lyhyt eli olen ilmeisesti aivan järkyttävä fat-ass. Tiedän toki samanpainoisia ihmisiä, joissa on enemmän laardia kuin minussa, koska tiheyteni on treenin ansiosta suurempi. Mutta silti.

Kuuntytär kirjoitti riippuvuuksista. Ei tässä nyt niistä sen syvällisemmin kuin konkreettisen ruuan tasolla. Minulla ei ole tehnyt mieli mitään herkkuja pitkään aikaan. Tunnen oloni vapaaksi. Nälän voi kuitata pois millä tahansa ruoka-aineella ja ruoan ensisijainen tarkoitus on pitää minut hyvässä meiningissä. Nautin tietenkin ruuasta, siitähän voi saada hurjia kiksejä, mutta nautinto ei ole itsetarkoitus seuraamuksista välittämättä ("moment on your lips, forever on your hips"). Jääkaapissa on "kaiken varalta" Rittersportin minttusuklaalevy, mutta en tiedä milloin sitä tarvitsen. Se on jemmassa samalla tavalla kuin Aliaksen 5. tuotantokauden jaksot ulkoisella kovalevyllä - pahan päivän varalle...

Ruoalla korvataan usein monia asioita, jotka eivät liity millään tavalla ravitsemukseen. Se on huono asia, koska tunnesyöminen harvoin on terveellistä porkkananpopsimista. Ja ylipaino on monille ihmisille aivan todellinen ongelma, joka pilaa koko elämän. Suurin ongelma on Itsensä Jatkuva Kusettaminen, itsepetos, ongelman vähättely, "sitten kun"-elämä. Jos ahistaa, suklaa ei muuta todellisuutta (kuten ei viinakaan) eikä varsinkaan kavenna persettä.

Jos jotkut korvaavat seksin suklaalla... eikö olisi järkevämpää korvata suklaa seksillä? (Ja meneekö seksistä fiilis jos samalla testaa sykkeitä...?)

Tänään oli koulussa sellaista taistelua SPSS:n kanssa, että päätin vaihtaa illan suunnitelmia. Rankka työ, rankat huvit. Eli pilates vaihtui bodycombatiksi ja bodypumpiksi, joiden jälkeen hymyilen saaneen näköisenä ja en välitä mistään murheista, en omista enkä globaaleista. Viime kerralla pumpissa olin hämmentynyt kun kyykkykappaleessa hiki alkoi tippua vasemmasta kyynärpäästä ennen oikeaa, täysin normaalista poikkeavaa. Saa nähdä onko tänään maailmankirjat miten sekaisin.

Nyt pitää äkkiä pakata jumppakamppeet kasaan ja lähteä rakkaan ystävättären luo kahville parantamaan maailmaa. Kaikki on niin kondiksessa kuin olla ja voi - opiskelua, sosiaalista elämää, kuntoilua. Prinsessa Jasminenkin kanssa kävin tuossa ulkona hilpasemassa, mutta siellä on niin kylmä ettei neiti Koiranen suostunut haistelemaan tienpientareita kuin parikymmentä minuuttia. Onko ihan kieroa ajatella, että ihanaa kun on kylmää ja pimeää, voin taas illalla polttaa kynttilöitä ja nauttia tunnelmoinnista? Ja kun tulee ulkoa sisälle, jäätyneitä kasvoja rupeaa vähitellen ihanasti polttelemaan. Kai se on niin että ihan mistä kukin kiksinsä ottaa...