That sound - you know that BOOM? That's my mind blowing.

Diddididdidididdiii... Sain vitosen "Ravitsemus, liikunta ja kansanterveys"-kurssista. Jei. Celebrate good times, come on!

Eilen bodypumpissa ohjaaja tuli sanomaan tunnin jälkeen, että selkäkappaleen yhdistelmäliikkeeni on niin hieno, että se pitäisi saada videolle. Kauneinta mitä minulle on koskaan sanottu! Ihan liikutuin. Mutta niinhän se on. If you're gonna do it, do it right.

Sain pahvilaatikoita. Nyt alkaa pakkaaminen. Tasan kolme viikkoa muuttoon. On niin haipakkaa, että pakko käyttää kaikki ylimääräinen pakkaamiseen. Ollaan varattu 12 kuution pakettiauto ja muutenkin järjestelty asioita valmiiksi. Nyt vaan odotellaan ja pakkaillaan. Materialistilla tätä krääsää on ja aina muuton yhteydessä se kostautuu.

Olen viettänyt aikaa erään mieshenkilön seurassa ja pahalta näyttää. Siinä mielessä, että on hetkiä jolloin mietin "hmmm, tähän voisin tottua". Mukavaa, vaikka mitään sellaista en ollut suunnitellut. Aina järki (...mikä?) ei pysy villin sydämen perässä... julkinen tunnustus, olen sulaa vahaa. On ihanaa olla sulaa vahaa. En tiedä onko tämä jotain ohimenevää, olenhan erittäin herkässä vaiheessa tunteitteni kanssa, enkä voi tietää mikä on todellista ja pysyvää ja mikä vain vapauden irtipäästämää hurmaa.

Olisi vaikeaa vetäytyä markkinoilta tässä vaiheessa, kun edellisestä (ja vielä pitkästä) suhteesta on vähän aikaa - taasko pitäisi ruveta, ihmissuhdekriisejä ei voi olla ilman vakavaa ihmissuhdetta. Eikö tässä vaiheessa pitäisi "katsella ympärilleen" ja niin edelleen? Mutta kun se vain tuntuu niin hyvältä. Asiaa auttaa kummasti se, että kaikki muut tuntuvat täysiltä idiooteilta, jotka eivät tajua ollenkaan sitä ajatusmaailmaa, jossa elän. Hetken mielijohteesta aiheutuneeseen deitti-ilmoitukseeni (jonka poistin, koska en jaksanut lukea vastauksia) sateli liikaa viestejä, jotka eivät herättäneet mitään mielenkiintoa. En jaksa treffailla, tutustua uusiin miehiin ja pettyä siihen, että he eivät täytä ihan helvetin korkeita vaatimuksiani.

Minulla on hyvä maku (jokaisella elämän osa-alueella!), ja toivon että intuitio ei heitä minua ihan metsään tälläkään kertaa. Pelottaa kyllä ihan tosissaan. Toisaalta olen ihan valmis heittäytymään - pelko ei estä toimimasta, se on vain haaste, joka on voitettava. Agentithan ottavat turpaansa ja jatkavat naama veressä matkaa.

Asiasta kevyempään. Oletko ollut tilanteessa, jossa tapaat etäisen puolitutun etkä etukäteen oikeastaan keksi mitä puhuttavaa teillä voisi olla. Eräs tällainen keskustelu painoittui seuraaviin päivänpolttaviin aiheisiin: Duaaliseksuaalisuus (henkilön itsensä kehittämä käsite)= tilanne, jossa mies pyrkii kolmanneksi osapuoleksi kahden naisen muodostamaan parisuhteeseen. Tämän utopisen kolmiodraaman hyvät ja huonot puolet. Chililiukuvoide. Sen saatavuus ja toimintaperiaate. Makukondomit. Lyhyesti aiheen vierestä. Seksi naisen kuukautisten aikana - onko sitä vai ei? Mikä veressä iljettää - ja haittaako se, jos laittaa valot pois? Ja kieltäytyykö terve mies seksistä, jos nainen vaatii seksiä kuukautisten aikana? Olen ollut vastaavassa tilanteessa, jossa ei ole ollut mitään sanottavaa. Puhuttiin sitä politiikastakin, mutta vähemmän.

Jasminella alkoi juoksu. Koska Nasmi (Artturin, 3 v., nimitys Jasmille) on sijoituskoira, piti soittaa kasvattajalle, vaikka tiesin ettei hänellä ole mitään aikeita käyttää Jasmia jalostukseen ainakaan lähiaikoina oman elämäntilanteensa vuoksi. Oli kuitenkin mukava jutella, voisi yrittää pitää yhteyttä. Muutenkin tuntuu, että edessä on sosiaalinen vaihe. Ystävät (saako teidän nimiä kertoa tällaisessa valtavassa foorumissa kuin henkilökohtainen blogi...?) lupasivat ottaa Jasmin hoitoon ensi viikonloppuna, kun on Karsikko-larppi, jonne menen. Olen erittäin kiitollinen jo etukäteen. Toisaalta, pitää vain uskaltaa kysyä. Minäkin tekisin mielelläni palveluksia, jos voisin jollain tavalla joskus auttaa ystävää. Alkuperäinen hoitopaikka Oulunsalossa piti perua juoksun takia... Taavin mielestä Jasmi olisi kyllä varmasti erittäin toivottu vieras.

Tajusin, että irtisanoutumiseni BC:ltä on täysin hypoteettinen skenaario, jota ei tosielämässä tule tapahtumaan. En voisi elää ilman sitä liikunnan riemua ja olen liian nuori kuolemaan. Viime kuussa jumppasin 32 kertaa (enari!): bodysteppiä, bodypumppia, bailatinoa, bodycombattia, bodybalancea, pilatesta, fitballia, discotanssituntia... Noita kaikkia ei voi korvata punnertamalla aamuisin ja juoksemalla iltaisin.

Sais ilmat lämmetä kun ei päästä koirapuistoonkaan vähään aikaan. Odotan tosiaan innolla, että sää vähän lauhtuisi. Tahtoo juoksemaan! Mutta sisällä voi läähättää ilman keuhkojen jäätymistä. Huomenna combattiin, grrr!

Loppuun sitaattisuosikkini Aliaksesta...

Sark: Good luck.
Sydney: I don't need luck from you, you son of a bitch.
Sark: Wonderful attitude.

Nyt Täydelliset naiset ja pakkaamista. Ihanaa kotioleilua.