generated by sloganizer.net

torstaina, maaliskuuta 09, 2006

Lomalla on pakko tehdä kaikkea hauskaa, mitä ei muuten tulisi tehtyä.

Eilisen jumppasaldo oli bodybalance, bailatino ja bodycombat - kun aamupäivällä aloitti ja illalla lopetti niin nuo upposivat päivään ihan kuin huomaamatta. Uusi combat oli muuten paljon parempi kuin muistin ekan kerran jäljiltä - ilmeisesti auttoi se, että tiesi mitä on tulossa eikä ollut koko ajan niin pihalla. Uusi bodybalance on aivan taivaallinen, etenkin taiji-osuuden liike, jossa muka viritetään jousi ja tähdätään. Kaikki bodybalancen liikkeet ovat sulavia ja ryhdikkäitä. Suosittelen kaikille joilla on jotain itsearvostusongelmia. Jokainen on kuningatar, kun liikkuu ylväästi! Minäkin alan taipumaan vähitellen asentoihin, joihin en olisi uskonut kykeneväni! Minä en ole koskaan ollut mikään taipuisa ihminen, mutta asiaan on tullut muutos.

Bailatino on hauskaa! Siinäkin pippurisen tulisissa tai samettisen pehmeissä lattarirytmeissä liikkuessa tule helposti naisellinen olo, lantion vatkatessa edestakaisin. Bailatinossa tehdään paljon keskivartalon liikkuvuutta parantavia liikkeitä.

Tässä on yksi pointti miksi tykkään tuollaisesta clubityyppisestä liikkumisesta. Samanlaista monipuolista rasitusta on todella vaikea saada keholle muuten. Esimerkiksi bodybalancessa on syvien lihasten liikkeitä ja korvaamattoman hyviä venytyksiä, joita ei muuten tulisi tehtyä. Minä en osaa venytellä joka ilta telkkarin ääressä (kun en edes joka ilta katso telkkaria), en ole siihen riittävän tunnollinen.

Minulle on myös tärkeää sydämellinen ja kannustava henkilökunta. BC:n henkilökunta itseasiassa luultavasti tietää enemmän yksityiselämästäni kuin ystäväni. Kuinka montaa ystävää näen yhtä usein kuin BC:n henkilökuntaa...? Henkilökunnan joukossa on muutama parissa vuodessa lähestulkoon sydänystäväksi muodostunut tyyppi, jolta tiedän saavani halauksen jos tuntuu joskus pahalta. Tunnen oloni tervetulleeksi joka kerta kun menen salille, joka on - jos ei aivan toinen kotini, niin ainakin toinen olohuoneeni.

Leivoin tiikerikakun, sisko kihlattunsa kanssa kävivät kylässä. Aina täytyy muistaa kalorien jakaminen! Leipominen on sallittua siis jos on vieraita tulossa tai pakkasessa on tilaa niin että osan voi laittaa sinne vierasvaraksi.

Olen onnistunut syömään terveellisesti ja liikkumaan runsaasti ilman mitään erityistä panostamista ja ilmeisesti ihan huomaamatta vähän laihtunut taas. Olen edelleen sitä mieltä, että Zone on yksi parhaista periaatteista mitä syömiseen tulee. Olen vähitellen muuttanut tapojani ja elän edelleen siinä toivossa, että unelmakroppa ja terveys tulevat palkkana vähitellen. Elimistö ei rasitu kun ei tee mitään liian äkkinäisiä siirtoja. Minä en usko kuureihin. Tärkein asia onnistumisessani on epäilemättä se, että syön enimmäkseen ravinnon takia (vaikka ruoka saa ja sen pitää tietenkin olla hyvää), en tyydyttämään yhtään mitään muita tarpeita. Tiikerikakku tosin lasketaan pelkän nautinnon piikkiin! Kaikki tällaiset nautinnot pitää kuitata ylimääräisellä energiankulutuksella.

Olen huomannut aikamoiseksi yllätykseksi olevani aamuihminen. Puoli seitsemältä herääminen ei tunnu yhtään pahalta edes lomalla. Parin ensimmäisen tunnin ajan olen tehokkaimmillani. Jotenkin myöhemmin päivällä vauhti hidastuu ja mitään ei oikein meinaa saada tehtyä. Aamulla omaan käyttöön varastetut tunnit ovat parhaita. Ehkä sanonta "kun on hyvä alku, loppu tulee perässä" pitää paikkansa tässäkin asiassa!

2 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Moikka! Mitkä ovat mittasi nykyään ? Siis pituus taitaa olla sama kuin ennen.. 157cm? Mutta onko paino pudonnut.. ? Kuvista päätellen et tarvitse painonpudotusta..
onnea matkaan ja mukavaa loppulomaa!

Hanna P. kirjoitti...

Pituus on 158 cm, se on tarkka. ;)
En ole pitkiin aikoihin käynyt uimahallissa virallisella punnituksella, että voisi vertailla. Tulos aina kuitenkin heittää kilon tai pari vaa'asta riippuen. Kuitenkin, sykemittari mittaa kulutuksen edelleen 65 kilon mukaan.

Mitään kiirettä ei ole, aion olla tiukassa kunnossa kolmikymppisenä. :D Olen iloinen näistä tuloksista, aina joskus sitä yllättyy jumpassa peiliin katsoessa, että OLENKO TUO MINÄ? ;)