HEI-KUINKA-VOIN-AUTTAA-ROBOTIN PÄIVÄKIRJA

Diu diu di diu! Kyllä se 12 tunnin työpäivä pistää luovuuden virtaamaan valtimoissa, ah! Lukiokirjat ja uusi opetussuunnitelma tulevat varmaan uniinkin. Dollarinkuvat silmissä sitä jaksaa. Eikä oo enää ku huominen - sitten kymmenen päivää vapaata, ennen kuin alkaa taas täyspäi(väi)nen opiskelu. Lukujärjestyksiä ei vieläkään löydy netistä.

Ihana sade! Jassen kans käytiin hilpasemassa reipas 45 minuuttia. Tuli vähän semmonen olo kun tuossa mentiin ja kuuntelin mp3-soittimesta nauhoittamiamme laulelmia, että olispa kiva päästä tekemään uusia ja vanhoja uusiksi. Loi loi loi! Saatanpa ehottaa että kävisköhän ens viikolla. Moderni kommunikointikanava olkoon irc-galleria. Vähänkö noloa, taidan olla galleriairkkaaja kun ei tällä sen jästipään siskon koneella oo ees koko irkkiä.

Pitäs muuten soittaa isälle, että käydäänkö sitä hankkimassa semmonen irtonäyttö mun läppäriin, joka siis jatkaa eläkkeelle pöytäkoneena.

Bro lähti etelään, matkattiin yhdellä pyörällä (jossa on nyt takakumi tyhjänä ja luultavasti vanne mutkalla) aamuseiskalta juna-asemalle. Aamukahvi poltti sisälmyksiä kun ei vissiin ehtiny mitään syömään. Ai niin, lupasin Brolle että kehun sitä vähän täällä blogissa. Se on maailman lempein ihminen, sillä on aivan tajunnan pois ottava, pehmeä silitys ja se on muutenkin semmoinen lämmin tuulenhenkäys koko ihminen. Tiiättekö kun on semmosia desinfiointiaineita, jotka ei kirvele. Osaa se olla ilkeäkin (esim. puhuessaan miehistä, jotka on olleet mulle ääliöitä) ja se on ollut mullekin tasan pari kertaa vittumainen (NIIN MITÄ ****** "EI TUNNU SILTÄ ENÄÄ"?!? HEI HALOO?!?"), mutta parhaimmillaan se on aivan hurmaava ja pahimmillaankin upea yksilö, tosin en luultavasti ole tavannut sitä oikeasti pahimmillaan. Enkä luultavasti myöskään parhaimmillaan.

Saa riittää yhelle kertaa, mua rupiaa ilettämään. Oikiasti se on ihan paska jätkä, kun se on nyt yhen muijan luona siellä etelässä. Kaikki maailman miehet kuuluu oikeasti mulle ja vain ja ainoastaan mulle. Sen pitäis olla 24/7 katsomassa etten tee mitään typerää ja epätoivoista, kuten vuodata litratolkulla omaa verta ämpäriin ja käy kirjoittamassa etupihalle MAURITUUKOTIINOONLAITTANUSULLEPULLAMUSSUA. Koitan nyt kiinnittää kaiken emotionaalisen virtani mustasukkaisuuden puuskutukseen, jotta... no tiedätte kyllä, kun yritän olla sitä yhtä ajattelematta. Onnistun siinä joskus jopa useiksi minuuteiksi.

Mau... se tulee viemään aikaa... paljon aikaa... Jästipää! Siitä ei ole kuulunut mitään. Vuosisadan oudoin juonikuvio. 15 vuorokautta aikaa roudata kamat pihalle. Siinäkö se sitten oli? Minä kun luulin olevani jossain vaiheessa jopa joku hänen elämänsä merkkihenkilö, mutta todellakin väärin luulin. Kukaan ei ole kyllä koskaan kohdellut mua niin kurjasti kuin se. Ei mua ole juuri kukaan aiemmin kohdellut kurjasti. Eikä anteeksipyyntöä ole kuulunut, turhaan kai odotan. Vaikka on kuinka rikkinäinen ihminen niin kai siihen pitäisi silti sisältyä jonkinlaiset käytöstavat.

Se, että olen vain ilmaa... se sattuu. Se sanoi, että minun elämäni on helpompaa kun se menee pois. SINÄ PIENI SURKEA VOMPATTI OLET VÄÄRÄSSÄ!! Mun elämä on takuulla parempaa sen kanssa, pahimmillaankin. Meneepä taas drama queen-mode päälle. Mutta semmosta se rakastaminen on, että kun rakastaa niin sitten sitä vaan rakastaa eikä sille mitään voi. Ei se lähde hengiltä millään, laulaa Kaija Koo.

Jos se sanoisi, että se on onnellisempi ilman minua, niin sitten. Jos se sanoisi suoraan, ettei se halua Hania enää. Mitä se pihtaa sitä niskalaukausta? En tajua. Se ei vissiin oikein tiedä tätä minun luonnettani, joka on tasan aina asteen sitkeämpi kuin mitä se luulee. Jos se on onnellisempi ilman minua (eikä vain kuvittele parantavansa minun elämänlaatuani sillä että vie omat ongelmansa pois minun elämästäni), niin sitten minä voin ihan helposti antaa sen elää omaa onnellista elämäänsä. En minä halua muuta kuin että kaikki olisivat onnellisia.

Tänään Kemissä, huomenna lähden päästelemään kohti Torniota aamuseiskalta. Jolly joy! Jos sitä ennen kävisi hetken nukkumassa?