Vaatii noin kaksi viikkoa flunssa-ahdistusta ennen kuin sisätiloihin eristetty yksilö tajuaa, että ajan voi käyttää jotenkin. Jopa hyödyksi. Kouluhommat on (periaatteessa) pakko tehdä joskus, joten miksi pilata hyvä päivä niillä. Paskaa päivää on turha yrittää pelastaa. Vituttaa niin paljon, että parit kouluhommat ei tilannetta enää juurikaan pysty pahentamaan. Eikö? Aina kannattaa kuitenkin yrittää!
Alan vähitellen seota kun en pääse juoksemaan, salille, bodypumppiin, bodycombattiin... olen turvonnut jokinorsuksi. Mikä lie pitää kituisaa lämpöä yllä jatkuvasti. Aika nopeasti sitä menettää suhteellisuudentajun ja rupeaa ajattelemaan, että "mitä jos en paranekaan IKINÄ?" C'mon, get real.
Evanescencen uusi levy The Open Door on ihan kuunneltava. Uppoaa hyvin soittolistaan Nickelbackin kanssa, ovat kuin sisko ja veli.
Setäni on erikoisruokavaliolla, hän syö pelkkiä Lidl-tuotteita.
Ei tässä periaatteessa mitään. Koirat lojuu, vähänkö ne on mukavia kun ne lojuu.
Keskittymiskykyni on lohduttoman rajallinen. Jotain pitäs nyt kyllä tapahtua. Eikö nuo pari sivua nyt tälle illalle jo riitä...?
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti