Pitkästä aikaa! Aika tasaista ankeaa arkea olevinaan, vaan kuitenkaan ei, kyllä sitä koko ajan jotain tapahtuu, itseasiassa jonkinlaista pikkuruista tähtihetkeä toisensa perään (kun ottaa pienimmätkin kipinät tähtihetkinä). Vaikka tietokoneeni palautui rikkinäisenä takuuhuollosta ja lähti samantien takaisin. Vaikka tilillä ei ole enää yhtään rahaa. Ei siellä yleensä ole.
Olen elänyt tämän tammikuun melkosen tiukalla dieetillä. Tuntuu hyvältä, kun on voimaa huolehtia itsestään eikä onnistumiselle ole silloin suuria esteitä, sehän on ihan itsestä kiinni mitä suuhunsa laittaa. Lämmittelen kesäisten ajatusten paisteessa, sinne on vielä pitkä matka, ja ehdin siihen mennessä saada paljon aikaan.
Suuntaavat opiskelut alkoivat eilen. Ehkä ensimmäistä kertaa ei pelota lähteä harjotteluun (ensi viikon jälkeen), vaan olen vain kiinnostuksen vallassa.
Semmonen aikalailla"oma ittensä"-olo. Eilen ajeleskelin jumpalta Lintulaan syömään synttärikakun jämiä (niitäkin voi syödä vaikka laihduttaisi, eikö olekin uskomatonta) ja laulelin niin lajilleni tyypillisellä tavalla, että kuin olisi kotiin päässyt.
Kiitos
kaikesta vähästä minkä sain
kun vuosia perääsi purnasin, armahain.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti