Kaikki ei ollutkaan niin huonosti kuin kuvittelin. Mikko oli sanonut äidillensä, että Hani on kipeänä ja että sovitaan vielä tarkemmin siitä että passaako tulla kylään. Minut oli siis huomioitu, hyvä. Mutta ens viikonloppuna olen taas han moo do-leiri-leski (#@*!!!!). Eihän tästä tuu nyt yhtään mitään! Mies on viikot töissä, illat ylitöissä, ja sen jälkeen lähtee suorilta täysillä treeneihin. Ja viikonloputkin leikkimässä ninjaa. EI NÄIN. Asia ei normaalisti vaivaa minua, koska olen itsekin toteuttamassa omia mielenkiinnon kohteitani, mutta nyt kun on kipiä olo niin tarvis vähän niinku hoivaa ja huolenpitoa. *ruikutusta*
Jos samanlainen meininki on jatkuvinaan myös syksyllä niin saattaa tulla turpajuhlat. WHAT'S A GIRL TO DO? Olen sellainen melko paljon vaativa yksilö, että mielestäni parisuhteessa yhteistä laatuaikaa pitää löytyä, sitä on löydyttävä, se on kertakaikkiaan pakko, jotta toista voi sanoa puolisoksi eikä kämppikseksi.
Kissa kusi kaksi kertaa sänkyyn ja koira paskansi ripulit niin että seinille lensi. Olkoon tämä tasapainottamassa sitä hurmaa, jossa aina ihastuttavia sisälemmikkejämme hehkutan.
Ens viikonloppuna olisi kai olemassa mahdollisuus viettää rentouttava mökkiviikonloppu Minnan vanhempien mökillä. Minnan kanssa mökkiviikonloppu olisikin varmasti erittäin hauska. Ainoa ongelma onkin se, että mukaan on kutsuttu tyyliin kaikki luokan tytöt. Ja minä en oikeastaan ole mikään tyttölaumassa viihtyvä ihminen. En vain kestä "tyttöjen juttuja", en jaksa kälättää enkä olla sosiaalinen. Tytöt on kivoja silleen yksitellen. Ja vaan kivat, tiedätte keitä olette... Taitaa siis jäädä tuo mökkeily väliin. Voinhan ihan hyvin mököttää kotona ja miettiä, miksei kukaan halua leikkiä mun kaa.
Otan vastaan ideoita ensi viikonlopun ajankäyttöä koskien.
Mikko haki feta-kasvis-kotzonen ja rauha on palannut Välkkylään seuraavaksi 30 minuutiksi. Mikon vanhempien lähdettyä katsomme illalla vielä leffan Asema 49, jonka Mikko vuokrasi tietäen erittäin hyvin että olen heikkona Joaquin Phoenixiin. Ja on elokuvan toinen tähti John Travoltakin ollut ihan komia poika parhaimpina päivinään.
Imuroin työhuoneen ja makuuhuoneen ja jatkan sitten Aliaksen ekan kauden katsomista (kyllä siinä sarjassa silmä ja sielu lepää). Pitää hankkia kesätyörahoilla toinen kausi, se on jo halpa ja kolmatta kauttakin on saatavilla sikahintaan. Syksyllä voisi pitää kunnon Alias-maratoonit. Paitsi ei meillä, kun sisäpiirissä on kissa-allergikkoja... Aliaksen 4. kausi alkaa muuten Neloselta torstaina 1.9. Tietenkin olen nähnyt ko. kauden jo ainakin puoleen väliin, mutta Alias vain paranee toisella katselukerralla.
Olo on jo paljon parempi. Hyvällä mäihällä huomenna balanceen. (Mulle on aika tyypillistä se että lähdetään puolikuntoisena urheilemaan ja otetaan sitten uusinnat räkimisestä...) Sing Halleluja!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti