Morko, mitä kissa sanoo? "Mrrrrääääh!"

Tulin juuri kotiin ja istuin heti koneen ääreen (tästä se Mikko aina valittaa, käyhän se toki luonnolle jos itellä ei ole edes omaa konetta), heti kohta viereeni tuolille istui pieni kehräävä ötökkä nimeltä Morko. Kyllä kotiin on mukava tulla kun joku tulee heti vastaan.

Sukujuhla-larppi oli ja meni, ja loppupelin minä makasin tykyttävän pääni kanssa keittiön takahuoneessa.Iho päästää pieniä hikipisaroita lävitseen, pää tuntuu raskaalta (normaalisti se on erittäin kevyt), ääni alkaa kohta olla riittävän käheä Paula Koivuniemi-imitaatioon. Odotan tosi paljon Sarcoidosan sisäoppilaitos-larppia, joka on parin viikon päästä, jolloin olen taas oma hehkeä itseni. Siihen on sen verran aikaa että ehtii proppejakin väsätä ja kun on lomalla, niin ehtii muutenkin panostaa.

Selkäni takaa kuuluu kehräystä ja kun käännyn katsomaan, kuuluu pieni ja epävireinen MRRRÄÄÄH ja pian suklaanruskea kissa hyppääkin läppärin päälle ja rupeaa puskemaan huomiota saadakseen. Se saa olla vielä ensi yönkin yksin, kun menen matkatunnelman luomiseksi mummilaan yöksi Jasmin kanssa, ja aamulla lähdemmekin sinne monta kertaa mainittuun Mikkeliin. Kohta pitää ruveta pakkaamaan huomista varten.

Pakko kait se on myöntää että tämä on jotain pientä flunssaa, mutta niin kuin kaikki muukin, tämä on puhtaasti henkinen juttu. Ei nyt ruveta räytymään ja keräämään mitään säälipisteitä! Tietenkin voin käyttää tilannetta hyväkseni porukoiden kanssa mökillä, koska minä parkahan en voi mitenkään itseäni rasittaa. Iskä tosin sanoi että mökkeilyyn riittää 5 % normaalitehosta. Ehkä sen verran löytyy. Ihmeparantumisia tapahtuu, ja tapahtukoon sellainen nyt, että voin täysillä seikkailla Sulkavan Linnavuorella (pikkasenko olis siisti larppipaikka) ja soutaa ympäri rapakkoa niin että musculus latissimus dorsi huutaa armoa. Mikäli käy niin että mökkeily jää peiton alla kirjan ääressä kyhnöttämiseksi, on lohdullista tietää, että takaisin tullessa minua odottaa loputon määrä bodypumppia.

Jasmi on ihan väsynyt, larpissa oli niin paljon nähtävää ja kyllähän koiran pitää kaikesta olla perillä. Jasmi ei kai aiheuttanut mitään suurempia häiriöitä pelissä, mitä nyt varasti yhden peikon repun päältä puutarhatontun sääriluun. Kiva olla reissussa väsähtäneen koiran kanssa, yliaktiivinen levoton elikko kävisikin hermoille. Tosin Jasmi on aina mussukka ja sen kanssa elämä on aina helppoa.

Ostin ihan sikahyvvää leipää Euromarketista, semmosta kuin "Aito maalahden limppu", sitä myydään normaalisti vain Stockalla, mutta nyt oli joku maistattaja. Leivässä ei ole mitään lisäaineita tai säilöntäaineita (minulla on E-koodifobia), ja se säilyy kuukausitolkulla ja sisältää 6,4 % kuitua. Anteeksi vain jos olet vehnäpullansyöjä etkä ymmärrä suurta innostuneisuuttani. Mutta tuon päälle kun lotasee oikiaa voita niin avot!

Ei mulla muuta. Pitää pistää vähän vauhtia tähän pakkaamiseen.