generated by sloganizer.net

sunnuntaina, lokakuuta 16, 2005

Biggest Loser

Sain todellisen kimmokkeen laihduttamiseen, kun olimme toissapäivänä mummilassa Reetan kanssa. Eikka, mummin elämänkumppani, sanoi että pääsisin refluksioireistani eroon laihduttamalla 7-8 kiloa (heitti ihan hatusta arvion). En halua olla itse syypää omaan pahoinvointiini, joten perhana, pakko kokeilla tehoaako se. En syö mitään lääkkeitä säännöllisesti ja vältän myös esim. särkylääkkeiden turhaa käyttöä, olisi kamala ajatus syödä jotain happolääkkeitä loppuelämä. Haluan todistaa että elämäntapamuutoksilla voi tehdä paljon.

Refluksitautia minulla ei ole diagnosoitu, mutta joka tapauksessa mahanesteen virtauksesta ruokatorveen on kysymys. Olen vastikään keskustellut terveydenhoitajan kanssa asiasta, joten en ole ihan itsekseni liikkeellä. Kesällä söin jonkin kuurin mahatulehdukseen, silloin ylävatsaa poltteli tosi pahasti. Nykyään ei polttele ikinä, mutta olen muutaman kerran spontaanisti oksentanut mahalaukun sisällön pönttöön ilman mitään syytä. Erittäin usein on etova olo ja röyhtäilyttää. Tämä ei ole mitenkään vaarallista, mutta lähinnä kiusallista. Joskus refluksin aiheuttama veltto ja heikko olo tuntuu kokonaisvaltaiselta ja silloin menee fiilis ihan kaikesta. Oireiden loppuminen ei siis olisi aivan pieni palkkio parin kuukauden sitkeästä ponnistelusta.

Otan avukseni "mammadieetin" ohjeet. Netistä löytyy älytön määrä hyviä neuvoja ja motivaatiolukemista. Syön nyt jo melko terveellistä, kuitupitoista, kasvispainotteista, riittävästi proteiinia sisältävää ruokaa ja sen verran mitä kulutan ja elimistöni on siihen tyytyväinen. En tiedä mitä se sanoo kun ei saakaan niin paljoa kuin tarvitsee ja joutuu luopumaan omistaan. En aio vähentää liikkumistani, mutta saa nähdä miten jaksaa treenata pienemmällä energiamäärällä. Nälissään en aio olla etenkään treenatessa, ennen ja jälkeen pitää tankata!

Tässä on nyt näytön paikka. Niin monet räpiköivät ylipainon kanssa, minä en ole aiemmin jaksanut välittää, koska laihdutus pelkästään esteettisistä syistä ei ole ollut mielekästä, mutta kun kyseessä on oma terveys, se on suorastaan PAKOTE (keino valvoa normien noudattamista, jokin palkintojen ja rangaistusten ilmentymä, tehoste, hevosia tai koiria kouluttaneille tuttu termi).

Tirkistelijät pääsevät seuraamaan voittoisaa taistoani yksityiskohtaisemmin kenties tulevaisuudessa. En uskalla sanoa edes lähtöpainoa, koska välttelen vaakaa kuin ruttoa. Viimeksi se on pyörinyt jossain 70 kilon paikkeilla. (Ja koska elimistö taistelee viimeiseen asti saavuttamistaan eduista, tuskin mitään muutosta on tapahtunut viime punnituksesta.) Pitää selvittää tuo lähtöpaino jossain, itsellä kun ei ole edes vaakaa. Tiedoksi että olen 158 cm pitkä/lyhyt. Tiedän, että lihas painaa enemmän kuin läski, mutta haluan silti pudottaa tavoitteen verran, mikä on kuulemma vaativaa lihasmassaa hävittämättä. 2-3 bodypump-tuntia viikossa toivottavasti auttaa asiaan.

Paskalla asenteellahan liikkelle ei kannata lähteä. Voiton maku suussa!
Itsesuggestio peliin: multa onnistuu ihan mikä vaan.

8 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Oletko käynyt lukasemassa Katri Mannisen Kutri kuntoon-projektia? Käyhän siellä ja saat ainakin muhkean järkevän tietopaketin (www.kutri.net). Siellä korostetaan hirveästi tuota kuntosalin voimaharjoittelua ja sillä on ihan omakohtaisestikin vinha perä! Olen itsekin liikkunut pienen ikäni ja pääasiallisesti jumppia (kaikkia Less Mills-juttuja yms.)harrastanut, mutta ne eivät kiinteytä samalla tavalla kuin lihastreeni kuntosalilla. Paitsi että...jos tosiaan nyt haet ihan pelkkää painonpudotusta, niin ehkä tuo aerobinen liikunta on siihen parasta ja se ruokavalion tarkkailu:) Onnea painonpudotukseen, sulla on erittäin hyvät mahkut siihen, kun harrastat liikuntaa ja ruokavalio on pääasiallisesti terveellinen!

Hanna P. kirjoitti...

Olen käynyt lukemassa - tämä ei ole mitenkään uusi innostus. Tieto on ollut taskussa jo kauan, mutta motivaatio on puuttunut.

Olen harrastanut bodypumppia puolitoista vuotta ja sillä olen saanut ihan riittäviä tuloksia. Minulla on kyllä erittäin hyvä saliohjelma, mutta viikkoon en saa mahdutettua enää enempää enkä raaski rakkaasta bodypumpista luopua.

Liikuntaa en aio muuttaa kovin erilaiseksi, sen määrä ja laatu on mielestäni kohdallaan, vaikka flunssan jälkeen olenkin aloitellut varovaisemmin. Harrastan aerobisista lajeista mm. lenkkeilyä. Tänään olisi tarkoitus mennä bodysteppiin tai paceen...

En pysty harrastamaan enempää liikuntaa, ratkaiseva muutos on kituuttaminen vähemmillä kaloreilla. Kevyet elämäntapamuutokset, joita olen tehnyt parin vuoden sisään, eivät ole riittäneet.

Hanna P. kirjoitti...

Niin ja kiitos kannustuksesta!! :D

Anonyymi kirjoitti...

Mustakin sun liikuntamäärä on aika mukavasti paikoillaan. Ymmärrän ton ajan löytymättömyyden kuntosalille, koska itsellänikin on sama ongelma ja tykkään noista ohjatuista ryhmistä. Monia asioitahan tiedämme teoriassa, mutta se motivaation löytyminen on toisinaan hankalaa. Mä ainakin tsempitän sua kovasti, go for it!

Hanna P. kirjoitti...

Mulla on nykyään mieluisampi saliohjelma, aikaisempi oli kaksijakoinen ja silti pitkä, nyt on lyhyt ylävartalopainotteinen ohje. Siltikään ei löydy tarpeeksi motivaatiota!
Vaikeinta on kuitenkin se, että peräkkäisinä päivinä ei voi käydä pumpissa ja salilla - ja kun haluan käydä pumpissa 2-3 kertaa viikossa, ei salille juuri löydy tilaa. Muuten tekisin ohjelman ennen tai jälkeen jonkun aerobisen tunnin. Ehkä pitää kokeilla joku viikko ilman bodypumppia. Pitäisihän sitä saada lihaksille erilaista rasitusta että muutosta tapahtuisi. Pumpin jälkeen kun ei enää "tunnu missään", on jo niin tottunut, vaikka täysillä tekisi.

Anonyymi kirjoitti...

Minulla taas on päinvastainen ongelma. Mieluummin harrastelisin kaikkia aerobisia lajeja, ja vastusharjoittelu taas sitten on jotenkin niin vastenmielistä, etten vieläkään ole sitä oikein käyntiin saanut. Olen myös miettinyt tuota bodypumppia, josko siitä saisi jonkinlaisen kipinän lihaskuntoharjoitteluun. Se vaan on niin turkasen kallista..

Tuosta painonpudotuksesta. Sinun liikuntamäärillä ja -laadulla en kauheasti ressaisi tuosta liikuntapuolesta, vaan enemmän painottaisin ruokavalioon. Sillä saa ihmeitä aikaan, jopa ilman nälkäisenä kitkuttamista. Tämä siis vain maallikon mielipide, vaikka omaakin kokemusta on.

Anonyymi kirjoitti...

Mullakin on muuten ylävasrtalopainotteinen saliohjelma, aikaa sen tekemiseen menee 45 minuuttia, taukoja ei pidellä vaan ohjelma vedetään yhteen putkeen. Minun ohjaajani sanoi kans noista ettei samana päivänä pumppia tai tms liikuntaa, mutta jos kuitekin haluaa niin sitten niin, että eka salitreeni ja sitten se aerobinen (step,combat,yms). Mutta tosiaan aika on itsellänikin kortilla ja kyllä tommonen saliohjelma pitäisi vetää 2krt viikossa vähintään, jos tuloksia haluaa, mutta se ihan oikeasti tehoaa. Mutta se taitaa olla jo hifistelyä, jos alkuperäinen tarkoitus on liikkua terveyden takia ja ehkä hieman laihuttaa kuin että pitäisi saada lihakset erottumaan.
Sulla on liikuntahommat hyvin hanskassa, että ei välttämättä tarvi sitä salia ottaa ohjelmistoon. Siitä vain jotenkin innostuu, kun huomaa sen, että se todella auttaa:)

Hanna P. kirjoitti...

Bodypump on kyllä tosi hauskaa, suosittelen sitä, sisko! Se on kyllä todellakin hauskin tapa treenata lihaskuntoa.

Ja lihastakin tulee jonkin verran, kyllä se mikä tahansa rasitus kasvattaa habaa. Itselläkin lihaksen erottumattomuus johtuu lähinnä rasvasta sen päällä. XD Kun se siitä lähtee niin kyllä alta löytyy ihan oikeaa lihasta.

Syöminen on se juttu millä laihdutetaan. Jos liikkuu ihan sikana ja syö sen verran mitä kuluttaa, niin tulos on laihtumisen kannalta plus miinus nolla. Tietenkin kunto on kova ja paketti on tiiviimpi kuin mitä samanpainoinen täysin lihakseton ihminen.