Ain laulain työtäs tee! Olen pessyt mummoja, rasvannut sääriä, syöttänyt kiisseliä, petannut sänkyjä, nauttinut mummuseurassa kesäpäivästä pihan penkillä, puhunut elämästä ja rakkaudesta päivän kiintiön täyteen... tehnyt työtäni hymyillen ja onnellisena. Ja saanut positiivista palautetta potilailta, se on parasta! Olen todella iloinen siitä, että saan tehdä sellaista työtä, josta pidän. Monet alentuvat kaikenlaiseen paskaduuniin, josta eivät edes pidä - ja jaksavat vielä valittaa sen sijaan että tekisivät asialle jotain.
Elämän hienous piilee valinnanvapaudessa. Ja vaikeus - on niin vaikeaa tietää mitä oikeasti haluaa... helppoa on elää muiden odotusten mukaan - tai siis sen mukaan, "mitä minun pitäisi muiden mukaan itse haluta".
Kaikki on kaunista niin kauan kuin aurinko paistaa silmään.
Viime ajat ovat olleet oleellisia. Tärkeitä päiviä. Hyviä oivalluksia. Kitkerää, tahmaista, suloista, pistelevää, sokerista elämänmakua. Lajitovereiden kanssa syntyy aika ajoin sellaisia hetkiä, että en välitä mistään muusta kuin tästä hetkestä. Menneet on menneitä ja tulevasta on paha mennä sanomaan. Paljon saa toivoa, mutta meillä on vain se mitä meillä on nyt. Tasan nyt.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti