Enää ensi viikko Kaupunginsairaalassa. Pari aamua, keskiviikko vapaa, aamu, ilta... vapaa viikonloppu, jonka jälkeen Tuirankartanoon Väinöläkotiin heinäkuun loppuun asti. Olisi jo elokuu, siihen liittyy paljon ihanaa - lähinnä se, että koulu ei ala vielä ja voin rauhassa kuntoilla ja tuhlata opiskelijan mittakaavassa megalomaanisia kesätyötulojani.
Paljon muuta ei ehdi tehdä kuin käydä töissä ja lumpata ihanuuden kanssa. Ensi viikolla ihanuudella on iltavuoroja, joten ehdin jumpata pois sen, minkä olen parin päivän aikana kerännyt syömällä yliannostuksia ihanuuden tekemää tonnikalalasagnea.
Las Ketchup ja Samantha Fox olivat eilen aika fantastisen hienoja. Menimme katsomaan niitä eräältä BC:n työntekijältä saamillani lipuilla (alkaa vähitellen maksamaan jäsenyys itseään takaisin, heh heh). Minkälaista meininkiä Oulussa nyt voi odottaakaan..? Aika hissua. Kävi silti mielessäni siinä, tuttavapariskunnan kanssa nauraessa, että tämä saattaa hyvinkin olla elämäni onnellisin päivä.
Kohta suihkusta tulee aivan törkiän hyväntuoksuinen mies - ai minäkö addiktoitunut miesten kosmetiikan imppaamiseen..? Jos eilen oli onnellista, niin ei tämä päiväkään heikosti pärjää. Illan biisiksi tietenkin Kaija Koon Tule Lähemmäs Beibi. Kyllä!
Hmmm... *tyytyväistä myhäilyä* Taidan olla aika onnellinen. Tässä ja nyt.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti