Body Language (common phrases)

Minulla, kuten ehkä jollakin toisellakin länsimaalaisella naisella, on ollut vaikeuksia hyväksyä vartaloani. Nykyään pidän vartalostani joka aamu enemmän. Tuntuu, että joka aamu herään vahvempana ja terveempänä ja kauniimpana. Pystyn hyväksymään vartaloni sellaisena kuin se on, kun tiedän tekeväni jatkuvasti töitä sen eteen. Ja pitkällä tähtäimellä. Musta tulee viiskymppisenä ihan uskomaton megabeibe (vähän niinku meidän äiti, paitti että se on vasta 48).

Kun tekee parhaansa, on pakko olla tyytyväinen ja lopettaa itsesääli ja syyllistäminen. Kun tekee töitä niin saa tuloksia. On se yksinkertaista!

Tänä aamuna juoksulenkki tuntui aivan törkeän hyvältä. Tiedän että 30 minuutin (tänään kylläkin 45 minuutin) aamulenkki piristää minua enemmän kuin 30 minuuttia lisää unta. Kello ei ole vielä seitsemääkään, tässä istun suihkunraikkaana.

Latasin aamulla mp3-soittimen täyteen freesimpää (mikäli Madonnan vanha tuotanto on freesiä ja sehän on!) laidasta laitaan. Piti vaihtaa biisiä ihan itsepuolustukseksi kun Ricky Martinin Loaded-biisi nosti sykkeen lähemmäs 190 ylämäessä. Oi riemua!

Jazz sanoi, ettei sitä haittaa käydä kunnon lenkillä aamulla sen sijaan, että käyttäisin noin kaksi minuuttia sen pissattamiseen. Tosin sitä hävettää kun "laulan" Joutsensillalla kovaan ääneen Celine Dionin Tout L'Or Des Hommes-kappaleen mukana (toim. huom: en osaa ranskaa). Emäntäänsä häpeilevä dalmatiankoira on koominen eläin.

Nyt on muuten nälkä. Tekee mieli puuroa ja kananmunia. My wish is my command!