"Päivä kerrallaan" on kamala klisee, vielä paremmin "hetki kerrallaan". Minua suuresti järkyttää hetkien ohimenevyys. Minulle annetaan onnellisia hetkiä hiputtain, ja pakko hyväksyä se. Perusluonteeseeni kuuluu pysyvien, turvallisten asioiden arvostaminen. Pystyn nauttimaan onnen hetkestä, eikä minua etukäteen sureta sen väliaikainen luonne. Vaan jälkeenpäin. Haikeaa.
Liikutuin kerran kyyneliin kun näin Päivien viemää-sarjan alkutunnarin. Ajatus hiekan valumisesta, niin kuluvat myös days of our lives. Oh my. Ihan itelläkin kyllä kävi itteä sääliksi.
I know you said
Why can't you just get over it,
It turned my whole world around
and I kind of like it
Why can't you just get over it,
It turned my whole world around
and I kind of like it
Aamupäivän bodybalance, hikipisarat ohimoilla. Aurinko paistaa, kaikenkaikkiaan aika mahtava päivä siis?
Forgive, sounds good.
Forget, I'm not sure I could.
They say time heals everything,
But I'm still waiting
Forget, I'm not sure I could.
They say time heals everything,
But I'm still waiting
(Dixie Chicks - Not Ready To Make Nice)
Pari bisnesmeiliä.
Reality show "If you can't stand the heat stay out of the kitchen", Studio Pineville klo 13 : salaatin valmistaminen - jäävuorisalaatti, tomaatti, kurkku, feta snack, lämminsavustettu lohikuutio, kananmuna.
Keittiö kuin suoraan sisustuslehdestä: lounas.
Päiväkävely maailman hilpeimmän koiran kanssa.
Beauty Center klo 16.30 - fitball, pace maraton (endorfiinihuippu)
Suihku. Muista tämä tai haiset loppuillan ihan tosi pahalle.
Äidin pesemien mattojen testailua lattialle. Siivoamista jos sille päälle sattuu.
Nelonen Klo 20.30 Huonosti käyttäytyvät miehet + rahkapirtelö
Niin että jos rupiais hommiin niin pääsis illalla taas nukkumaan sitte.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti