Vastaukset löytyvät katharsiksen kautta. Olisi kai helpompiakin teitä, mutta ehkä kirkkain totuus valkenee tuskaisimmalla hetkellä, pelon kautta. Tiedät mitä haluat ymmärtäessäsi, että voit menettää sen. Merkityksettömän annat mennä... jos sillä on väliä, et päästä sitä menemään.
Onni on käden ulottuvilla, mutta miksei siihen vain tartu? Jos ei ole mitään, ei ole mitään menetettävää.
Epäonnistumisen pelko halvaannuttaa, menneet pettymykset ovat opettaneet olemaan tavoittelematta onnea, jota emme uskalla ahmia täysin siemauksin. Emme anna lupaa kylpeä siinä, koska pelkäämme tulevamme riippuvaisiksi ja kun joudumme jonain päivänä luopumaan siitä ylellisyydestä, murrumme täysin.
Yksin vastatuulessa seisominen on vahvuutta, joka ei tee onnelliseksi. Ainoastaan heikkoina ja toisiimme tukeutuvina, oman rajallisuutemme nöyrästi myöntäneinä, voimme saavuttaa jotain aitoa ja rehellistä.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti