generated by sloganizer.net

keskiviikkona, syyskuuta 20, 2006

Tee joka päivä yksi asia, joka pelottaa sinua. (THAT'S AMORE!)

Kävimme Jasmin kanssa kaupungilla pyörällä. Ensin haettiin Jameralta sinne unohtunut kännykkälaturi ja käytiin morjestamassa BC:llä (niillähän saattaa tulla muuten ikävä jos ei joka päivä käy). Sitten käytiin Stockalla shoppailemassa. Hieno asia, että sinne saa viedä koiria, kaikille muille paitsi ruokaosastolle. Jasmin kanssa on hyvä shoppailla ja hengata kaupungilla, kun se ei jauha mitään ihmeen bimbojuttuja vaan keskittyy ihan vaan mun juttujen kuuntelemiseen ja maisemien haistelemiseen. Jasmi käyttäytyi esimerkillisesti niin kuin täydellisen koiran kuuluu. Hissistä löytyi kuivahtanut sämpylän puolikas, jonka Jasmi koiramaisesti veti naamariin yhden kerroksen välillä. Stockmannin tuulikaapissa jonkun naisen korkokengän kanta jäi kiinni ritilämattoon. Kaikki lapset hullaantuivat Jasmin nähdessään. Dalmatialaisissa on taikaa - kas kummaa.

Keksimme hauskan reitin kotiin kauniita teitä pitkin. Linnut roikkuivat taivaalta puiden yllä kuin leijat. Viikonloppuna kävellään jotain semmoista kaunista tietä, en tiedä tässä lähellä oikein muita niin pitää varmaan kävellä siellä mistä tänään mentiin. Aivan satumaista kun kevyt sade lävisti auringonsäteet. Korni "elämä on hienoa"-hetki. Niitähän mulla riittää.

Työharjoittelussa äijät tilasi pizzaa Göremestä ja minäkin tilasin Amoren (tonnikala, katkarapu, ananas, aurajuusto). Yli puolet odottaa huomista iltavuoroa. Että jotain mitä odottaa sitten huomisellekin. Ja tietenkin Alias. Kotona söin pitkästä aikaa pastaa ja pestoa. Silloin kun on pasta&pesto-season menossa niin sitä voi helposti syödä useammankin satsin päivässä. Tänään kahdesti. Ihan hyvä hiilihydraattipitoinen aamupala.

Tuntui vähän kipeältä olo, mutta ei ole kuumetta. Ihan fiksua silti ehkä jättää jumppa väliin tältä päivältä. Jumpan väliinjättäminen oli kyllä ihan strateginen juttu.

Satuin ihan sattumalta (uskoo ken tahtoo) olemaan liikenteessä tuolla yhdellä suunnalla 23,4 km kotiovelta, ja kävin kotikäynnillä poitsun luona, kun se on kerran reppana niin kipeänä. Paitsi että oikeasti läpinäkyvä "leffa ja levy uutta Fazerin suklaata mussukalle"-reissuni oli tietenkin "tervehdin kömpelösti tulevia appivanhempiani"-reissu. Kerran se vaan kirpasee niinku avantoonmeno. Osasin melkein käyttäytyä, paitsi kokovartalospasmasin ulko-ovella kun appiukko tuli avaamaan... "Moi..." ja noin hamsterin eliniän kestävä hiljaisuus. Hani 15 vee. Varmaan ehti pariin kertaan miettiä että mikähän se tämä oikein on. Hermostuneena höpöttelin kahvikupin ääressä ihan mitä sattuu. Nyt on hyvä yrittää väittää itselleen että on hieno ja arvokas juuri sellaisena on kuin on... maanisesti puliseva, levoton, omituinen. Niin että antakaa sille vielä kahvia!

Ajatellaanpa positiivisesti. Koskaan ei tule toista mahdollisuutta pilata mahdollisuutta antaa itsestään hyvää ensivaikutelmaa.

Dr. Phil oli tänään oikein asian ytimessä ja kasvoin henkisesti ainakin 15 m sekunnissa. Kaikki maailman asiat näyttävät teemoiltaan pyörivän menneisyyden ja nykyisyyden ja eteenpäin siirtymisen ympärillä. "You are not what you did - you are what you do." (Well, boy, you sure know what I do and that's what I am, deal with it.)

Aika paljon liittyy anteeksiantoon, ja kyllähän se mulle passaa. En tykkää olla katkera tai muistuttaa itseäni koko ajan jostain muka-vääryydestä mitä olen osakseni saanut. Dr. Philkin sanoi, että kyse ei ole synneistä vaan VALINNOISTA. Kukas sen osaisi paremmin sanoa. Valinnat tehdään aina senhetkisten olosuhteiden vallitessa senhetkisen informaation perusteella. Ja niin edelleen.

Voi sitä silti valita väärin. Hyvällä mäihällä sen voi myöhemmin korjata. (Off-game: Ja kyllä, viittaan tällä nyt siihen että olisi minut voinut valita aiemminkin kuten vaikka 8 vuotta sitten, mutta kaiketi kaikella on oma kinky tarkoituksensa, ja kaiketi se eduksemme nyt kääntyy, enkä sitä itseasiassa enää lainkaan kyseenalaista.)

Kun päästää menneisyyden menemään eikä katso taakseen, saattaa huomata ne satumaiset sadepisarat ja taivaalta roikkuvat linnut ja kaiken kauniin, joka minua ympäröi, ja saattavathan nuo ympäröidä sinuakin, jos et katso liian kauas eteen etkä taakse vaan koitat löytää sellaisen hyvän ja notkean eksistenssin tästä hetkestä, joka on tällä hetkellä ja juuri tällä hetkellä, olitpa sitten hengittämässä sisään tai ulos.

Ja ai niin joo, joku asia on tehnyt musta vähän semmosen että pitää aika paljon sensuroida mitä tulee kirjoitettua ihan hyvän maun vuoksi (kirjoitan nopeammin kuin ajattelen, eli joudun deletoimaan aika paljon jälkikäteen). Eihän kukaan halua likaisia yksityiskohtia lukea. Kun tiedän kuitenkin että iskäkin tätä lukee, vaikka ei tässä vaiheessa taida enää paljon selittelyt auttaa. En ole enää neitsyt, paitsi että olin kyllä sellainen vuosia pitempään kuin vanhemmat luulivat, meillä on vissiin ollut päinvastoin se "ei minun lapseni"-juttu, niin ja tiedoksi että en ole ikinä mitään huumeita kokeillut enkä myynyt persettä enkä tehnyt oikeastaan mitään typerää kuin joskus 15-vuotiaana parit kokeilukännit vetänyt Gini lemonilla. Siskokin on ollut paljon pahempi! (Ei se uskalla mua tuon takia läpsiä, hähhää.) Joo, kyllä minä olen sellainen tyttö jonka omalle pojalleni naittaisin. Kieroa, mutta ehkä joku tajusi pointin, jonka oli tarkoitus olla kuvaava ja kertoa, että olen ihan kunnon tyttö. Oikiasti.

No Magenta nyt on sitten aivan asia erikseen. Magenta, since when you were the bad girl - since the day you were born. Till the day that you die. En minä sitä kehtaa kokonaan häätää, kun pojat siitä näyttää kovasti tykkäävän (joo ei tarvi takertua yksityiskohtiin, ei niitä poikia ole kuin yksi, jolle elämäni omistan ja jota palvon täyspäiväisesti). Magenta's a good girl to have around, ja kaksimieliseksihän se meni sitten sekin. Anteeksi, menen nukkumaan kun tämä nyt näyttää menevän tämmöseksi taas niin kuin kaikki viime aikoina näyttää menevän jonkulaiseksi. Bläh!

Voi väsynyt kikatus. Ei tekis mieli nukkua, kun aamulla ei kuitenkaan enää ole niin hauskaa kuin nyt. Vielä parempi olis jos vieressä olis joku (no ei JOKU vaan tietenki SE YKS!) , mutta hyvää kannattaa odottaa, kohta on perjantai.

Hyvää kannattaa odottaa, mutta MIKSI ODOTTAA?!?

Taidankin olla nero.

6 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Kuulostaapa hyvältä! jos jotain haluaa, sen eteen pitää tehdä töitä. ja mikään saavuttamisen arvoinen ei yleensä ole helppoa ;)

Mitä tulee tarjoukseesi bc:sta, oon ryhmäliikuntavammainen siinä mielessä, etten oikein ikinä tunne oloani kunnolla kotoisaksi isossa ryhmässä. Toisaalta, oon kyllä miettinyt että pitäis päästä testailemaan salille, mihin tämä räpsy-of-a-body oikein pystyy. Sellainen saattaisi kenties olla parempi vaihtoehto?

Kuuntytär kirjoitti...

whatta fuck, saako stockalle viedä koiria?? missä niin sanotaan?

Hanna P. kirjoitti...

Eve, niin minäkin olin ryhmäliikuntavammainen... ja sitten kokeilin bodypumppia... ;) Hokasin myös jossain vaiheessa, että kun on itse eturivissä ja tekee treenin sitten siinä itsekseen itsensä kanssa (ja se ohjaaja on siinä vähän niinku personal trainerina...) niin muu ryhmä jää ihan unholaan. Mutta toki sinne voi lähteä ihan salitreenillekin! :D

Hanna P. kirjoitti...

Kuuntytär, kysyin kerran ihan sähköpostilla asiaa ja kyllä sinne saa viedä :). Ja nytkin musiikki-jne-osaston setä sanoi että niinhän se on kun sanoin että "kiva kun tänne saa tuoda koiria, ihan sen takia tultiin tänne ostaan tää leffa", että voimassa on edelleen koiralupa. Hissillä pääsee hyvin jos koira on semmoista ei-kannettavaa kokoa. :)

Kuuntytär kirjoitti...

Siistiä! Harva tuosta varmaan tietää, sillä en ole kertaakaan koiria siellä nähnyt. Mitenköhän se alakerran kahvila.. ja muut liikkeet (eikö esim. ne alakerran vaate- ja kenkäkaupat ole eri omistuksessa).

Harmi vaan kun Kirppu ei ole kovin shoppailevaa tyyppiä. Mutta pitänee varmaan vaan ihan kannatuksen vuoksi mennä käymään.

Hanna P. kirjoitti...

Kyllä se alakerran kahvila nähdäkseni on sallittua aluetta... Sitä oon funtsinu että olis kätevä käydä siinä kahvilla joittenkin tuttujen kanssa niin saa samalla koiran lenkityksen hoidettua ja oltua sosiaalinen, mihinkään muuallehan ei kahvia pääse oikein juomaan koiran kanssa, paitsi Nukun kahviossa oon kyllä monesti ollut koiran kanssa ja Tervasoihtuun sai viedä koiran vuonna nappi. Terassikausi alkaa olla ohi, että olishan se kiva jos vois koiran kaa hengata jossain, muutenhan se sessu on yksin kotona jos emäntä haluaa lähtä "tuulettumaan".

Käsittääkseni se on jotenkin kiinteistökohtainen juttu eli voi olla että saa viedä niihin vaateliikkeisiinkin jne. mutta en panis päätäni pantiksi... Ainakin leluosastolla ja musiikkiosastolla ja siellä astiaosastolla ollaan käyty pyörimässä...