generated by sloganizer.net

keskiviikkona, toukokuuta 30, 2007

Shiny happy people laughing

Aivan säkenöivää aamua! No, tuskinpa. Koomasin opinnäytetyöseminaarin pilkkien eturivissä, hyvä etteivät joutuneet keskeyttämään esitystään pääni kopsahtaessa säännöllisin väliajoin pöytään. 50 minuutin kuluttua on englannin suullinen koe, johon olen valmistautunut nukkumalla levottomasti edellisen yön. Leuka on kipeä oikealta puolelta ja yöllä oli vasen korva kipeä. En tiiä että mitä hemmettiä.

Aika monet asiat ovat tässä edellisen päivityksen jälkeen selkeytyneet. Kaksi kesän harjoittelupaikkaa, yhteensä 8 viikkoa armasta opiskelua, lasten kirurgisella osastolla ja Oulun seudun Dementiayhdistyksessä. Himokasta pisteiden kahmimista. Ja rahaa on kilahdellut tilille niin, että jääkaappi on taas täynnä evästä. Hain Kärkkäiseltä lootan suklaatinmakuista Gainomaxia á 1,20 €/purkki. Parin tunnin jumppaputken jälkeen semmoinen on oikein oivallinen välipala, että jaksaa kotiin asti.

Tunteja onkin tässä vielä tällä viikolla runsaasti, jonka jälkeen olen yrittänyt kevennellä. En ole ehtinyt vieläkään opetella koko pumppia ja combatistakin vain pari kappaletta. Missä välissä sitä niitä ehtii opetella, kun pitää näitä koulujuttuja setviä ja sitten illalla jumpata?

Mutta lauantai on varattu vain ja ainoastaan Maailman Ihanimmalle.

Mielenterveystoimistossa erikoislääkäri ja psykologi totesivat, että en vaikuta häiriintyneeltä. Olen ihan normaali nuori ihminen, jolla on vähän turvaton lapsuus ja liiallisen paahtamisen seurauksena uupumista ja ihan normaalia kriisiin reagointia, mutta tunnistan hyvin tilanteeni. Yritän liikaa miellyttää vanhempiani, joiden suunnalta en ole koskaan tullut kunnolla kuulluksi, sen sijaan että tekisin asioita, joita itse haluan. Niin, ja herkkä olen myös. Tuli ihan ylinormaali, toimintakykyinen ja kehityskelpoinen olo.

Eipä ole näin nuutunut olo ollut aikoihin. Taidan mennä ja ostaa aspartaamilimpparia tai muuta raikasta alakerran kahviosta. Ilma on sateinen. Kun täältä kerkiän niin menen kotiin päiväunille ja herään sitten, kun on ihan viimeiset hetket lähteä Rajakylään jumpalle.

Ei kommentteja: