Puolivallaton poikamiestyttö

Ei suostunut eilen toimimaan tämä blogger, joten nyt viiveellä keskiviikon kuumat uutiset uudelleen lämmitettyinä.

Olipas vallan mainiot bailatino ja bodycombat. Nuo keskiviikkoillan tunnit ovat vakiintuneet kalenteriini, muuten käyn vähän millä tunneilla sattuu huvittamaan, valikoimaa kuitenkin on noin 50 viikkotuntia mistä valita. Ja vaihtelu tunnetusti virkistää. Sattumalta nuo kaksi tuntia ovat niin hyvä kombinaatio, että treenipäiväkirjasta löytyy pitkältä ajalta samat tunnit. Huomenna on ensimmäisen kerran uusi tanssitunti, jota pitää mennä tietenkin kokeilemaan. Elämän suuriin kysymyksiin kuuluu, menenkö sitä ennen bodypumppiin vai sen jälkeen pilatekseen (koko rahan edestä kun treenataan niin yksi ainoa tunti ei nyt tule kysymykseenkään).

Minzu-bejbe kävi viihdyttämässä minua illalla hurmaavalla seurallaan. Suunniteltiin torstai-illaksi meininkiä (olemme spontaaneja vain tiettyyn pisteeseen asti, kuten aiemmin olen todennut), en ole vieläkään käynyt Onnelassa ja tämä rajoittuneisuus täytyy ehdottomasti purkaa. Kun olemme käyneet pettymässä ko. paikkaan, suuntaamme 45:een Minnan toiveesta. Minä, "dekadentti teini", kuten eräs hurmaava mies, jonka sydämen särjin 16-vuotiaana, sanoi (jos vakoilet elämääni tätä kautta, voin nyt lähteä kanssasi Irlantiin; ja jos et vakoile niin unohda koko juttu). Muuten, kun ehdin jo huolestua siitä, miten ehdin koulun ohella elämään villiä sinkkuelämää, niin unohdin kokonaan viikonloput. NIIN NE...! Voi elämä. Jos osaan näitä lukujärjestyksiä oikein tulkita, niin eivät ne nyt ihan niin pahalta näytä kuin mitä jo ehdin kauhistella. Minähän en rupea elämääni millään stressillä pilaamaan, niin kerta.

”Keep it simple, stupid” on paras neuvo minkä voin itselleni antaa kaikissa elämääni koskevissa asioissa. Liika pähkäily sattuu päähän.

Tulevasta kämppiksestä ei ole kuulunut mitään, vaikka laitoin tekstaria tänään, että onko se kunnossa. Alan huolestua vähitellen. Huomenna pitää soitella sille, jos se ei ota mitään yhteyttä. -- Ja juuri tällä sekunnilla sain viestin, että on ollut kiireitä ja huomenna saan mailia. Että näin.

Sain Kertalta Hermannin ystävyyskakun. Se on luonnollisesti kohoava taikinajuuri, jota elätellään ja jaetaan lopulta neljään osaan, joista itse yhdestä tehdään kakku juureen jatkamalla ja loput kolme osaa jaetaan ystäville elätettäviksi. Sain muuten tuon taikinajuuren vissiin jo eilen, mutta unohdin sen jääkaappiin (jossa sitä ei saisi edes säilyttää). Jatkan hommaa huomenna niin kuin mitään ei olisi tapahtunutkaan... Pitää käydä ostamassa kaikkia tarvittavia aineksia...

Voi ihku, perjantaina olis Sauli Niinistön vaalibileet, vaan mepä ollaan siinä vaiheessa Sanginjoella. Voih ja nyyh. Koko viikonloppu menee Sanginjoella agenttitoverin kanssa tyttöillessä ja Sanginjoen nostalgista tunnelmaa impatessa. Pitäis keksiä jotain keijua päälle, ärgh. Minä olenkin maailman keijumaisin ihminen. POIS ALTA, TÄÄLTÄ TULLEE KEIJJU!

Snautseri on karkeakarvainen, uljasryhtinen, voimakas, neliömäinen koira ja samalla hyvin elegantti ja temperamenttinen. Sillä on jalo pitkänomainen pää, tuuheat kulmakarvat ja parta, ilme on tarkkaavainen ja jopa röyhkeä. Runko on syvä ja tiivis, selkälinja aavistuksen laskeva, kulmaukset normaalit ja maatavoittavat. Kaikki snautserit ovat luonnostaan epäileväisiä, mutta oikea snautseri ei koskaan pelkää tai ole arka, päinvastoin se omaa aimo annoksen rohkeutta ja uteliaisuutta. Snautserin suojeluvaisto on voimakas, sen reagointi on nopeaa ja sen leuat varmasti vahvat, jos tarve vaatii. (Suomen snautserikerho ry)