Spice up your life tai sitten ei

Salapoliisityönä tein sukuanamneesia selittämättömästä kutinastani ja johtopäätöksenä saattaisin olla hyvinkin yliherkkä joillekin mausteille (mummi on kanelille ja pippureille ja setä kardemummalle) ja ehkä myös joillekin tuoksuille, kuten tuoksukynttilöille tai parfyymeille. Suorittanen empiirisiä ihmiskokeita itselleni lähitulevaisuudessa. Söin tänään ETRA:lla ja mausteinen yrttitee saattaisi olla syynä siihen, että nyt vähän raavituttaa. Onneksi mausteallergia tms. ei ole pahin kirous, joka ihmiselle voidaan langettaa. Pientä!

Käytiin mummin ja siskon kaa kapeksella, saaliina toin kotiin kuusi uutta nättiä juomalasia (37 cl eli oikian kokoset) ja vihreät pöytätabletit. Keittiö on nyt kuin sisustuslehdestä, vaikka ite sanonkin. Hirmu kotoisaa täällä on muutenkin. Koti. Ihana. Minun. Reviiri. Täällä on hyvä olla.

Makuuhuoneessa on uudet lakanat, sinne aion laittaa semmosen wannabe-itämaisen lampun ja sisustaa minimalistisesti, kun viihde-elektroniikka sun muu roina sijaitsee tätä nykyä olohuoneessa. Eli makuuhuoneessa hoidetaan vaan nukkuminen ja muu sinne kuuluva, sieltä pois kaikki turhuus. Feng shuita tai jotain.

Juuri näin, keskitytään pikkuasioihin, unohdetaan forever after gone for good, ruokitaan sitä pientä kipinää, jolla kiskotaan itseä eteenpäin kohti pimeää, mutta sitäkin parempaa syksyä. Sanotaanko vaikka niin että oli kuinka paska tahansa, syyskuu ei voi mitenkään vetää vertoja heinäkuulle. Nuolen haavojani, kerään voimaa tähtitaivaasta ja ihanista syysilloista.