Elämä on... suolaista ja makeaa, suloista ja haikeaa. Minulle sanottiin tuossa joskus, että olen pumpulipallo, vaikka luulen olevani joku kovis. Tiedättehän semmoiset pikkurakit, vähän kokoistaan isompia? Ehkä olen sellainen puudeli.
Tiedän olevani pumpulipallo. Ja vaikka minulla on kuinka jeejeetä tahansa, minuun mahtuu paljon. Vaikka tuntuu että pakahdun elämänilosta, siihen kuuluvat kaikki suru ja kaipaus ja pettymys ja periksiantaminen ja turhautuminen.
Olen menettänyt paljon, kamalan paljon, ja ihan epäreilusti. Olen menettänyt niin että todellakin tiedän menettäneeni. Sen siitä saa kun antaa säästämättä ja varauksetta. Minua surettaa, kun en voi auttaa enempää. Tunnen syyllisyyttä, enkö ole tehnyt kaikkeani, olisinko sittenkin voinut tehdä vielä jotain? Vaikka hän itse päätti lähteä ja sulkea minut elämästään, tuntuu silti kuin minä olisin hänet jotenkin hylännyt. Ei, minut on hylätty. Minulta on vedetty ihana taikamatto alta. Olen huolestunut, huolissani rakkaasta ja hänen jaksamisestaan ja selviytymisestään. Ja surullinen hänen puolestaan, kaiken sen takia mitä hän on joutunut kestämään.
Minä en voi elää hänen elämäänsä hänen puolestaan. Minä en voi häntä pelastaa. Jos hän räytyy ja kärsii ja sulkeutuu, se on hänen elämänsä. Minun täytyy elää omaa elämääni. Ja valitsen, kuten olen jo valinnut, elää onnellisuutta ja tasapainoa tavoitellen. Tiedän pystyväni siihen. Ja tiedän, että pystyn tekemään jonkun toisenkin ihmisen elämästä ihanaa.
Puhuin tänään erään koulumme opettajan kanssa, joka on psykologi ja psykoterapeutti ja erittäin viisas nainen. Lopulta itkin hänen olkapäätään vasten - semmosia ne on ne ammattilaiset, osaavat vetää oikeista naruista. En ole aiemmin ollut mitenkään kova itkemään, mutta olen kasvanut. Opettaja sanoi, että se kertoo että on yhteydessä tunteisiinsa. Se on kuulemma vain hyvä asia.
Minulla on asian käsittely vaiheessa. Prosessi on prosessi ja kaikki toivovat selviytyvänsä vähän nopeammin kuin mitä oikeasti pystyvät. Mutta se ei suinkaan tarkoita että olisin jossain välivaiheessa. Tämä on yhtä täysi hetki kuin seuraavakin. Tämän valmiimmaksi en tule. Ei ole olemassa mitään sitten kun.
Lempimetaforani vuosien takaa: pahvilaatikko. Minä en aio kyyristyä pahvilaatikkooni, ihmettelemään sen pimeyttä ja sitä, miksei kukaan hae minua sieltä pois (kukaan ei näe että pahvilaatikossa ylipäätään on joku). En aio kyyristyä pahvilaatikkoni alle keskelle tietä odottamaan että joku ajaa yli, tai että sateen sattuessa laatikko rupeaa hajoamaan ympäriltäni ja minulle käy köpelösti, koska uskottelin olevani ihan turvassa pienessä pahvilaatikossani.
Ympärilläni on mahtavia ihmisiä, jotka välittävät. Yksi on taas vaihteeksi vähän liiankin luja pelastusvene. Yritän välillä porata siihen reikiä, luultavasti siksi että olen niin kova jätkä että mieluummin muka uin rantaan, jota ei näy, kuin annan jonkun kääriä minut huopaan. Defenssi tai jotain. Mitä jos olisin, antaisin huolehtia, päästäisin lähelle? Pelottaa melkein luottaa, mutta luotan silti. On nuorallakävelyä myöntää tarvitsevansa jotakuta.
Hassua, vanha kappale on osunut ja uponnut kuin tuliterä.
Madonna - Rescue Me
I'm talking, I'm talking
I believe in the power of love
I'm singing, I'm singing
I believe that you can rescue me
With you I'm not a little girl, with you I'm not a man
When all the hurt inside of me comes out, you understand
You see that I'm ferocious, you see that I am weak
You see that I am silly, and pretentious and a freak
But I don't feel too strange for you
Don't know exactly what you do
I think when love is pure you try
To understand the reasons why
And I prefer this mystery
It cancels out my misery
And gives me hope that there could be
A person that loves me
Rescue me
Your love has given me hope
Rescue me
I'm drowning, baby throw out your rope
With you I'm not a fascist, can't play you like a toy
And when I need to dominate, you're not my little boy
You see that I am hungry for a life of understanding
And you forgive my angry little heart when she's demanding
You bring me to my knees while I'm scratching out the eyes
Of a world I want to conquer, and deliver, and despise
And right while I am kneeling there
I suddenly begin to care
And understand that there could be
A person that loves me
Love is understanding
It's hard to believe life can be so demanding
I'm sending out an S.O.S.
Stop me from drowning baby I'll do the rest
Rescue me
Your love has given me hope
Rescue me
I'm drowning, baby throw out your rope
It's not my business to decide
How good you are for me
How valuable you are
And what the world can see
Only that you try to understand me
And have the courage to love me for me
I'm singing I believe
I believe that you can rescue me
I'm singing, I'm singing, I'm singing
I believe that you can rescue me
I'm talking, I'm talking
I believe in the power of love
maanantaina, elokuuta 28, 2006
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti