generated by sloganizer.net

perjantaina, syyskuuta 29, 2006

Bodybalance, taikuutta! (and the beat goes on)

Feel the rain on your skin
No one else can feel it for you
Only you can let it in
No one else, no one else
Can speak the words on your lips
Drench yourself in words unspoken
Live your life with arms wide open
Today is where your book begins
The rest is still unwritten

- Natasha Bedingfield, "Unwritten"

Bodybalance on vähintäänkin nerokkaasti rakennettu. Tarkasti valittu musiikki ja liikkeet sulavat yhteen. Ne osuvat johonkin todella syvällä olevaan. Liike aiheuttaa primitiivisiä tuntemuksia. Käsien ja rintakehän avaaminen koko maailmalle tuntuu käsittämättömän hyvältä. Omaan kehoonsa saa otteen, tämä on se minkä kanssa elän, tämä olen minä. Ikivanhat joogaliikkeet tekevät ihmiselle jotain mystistä.

Bodybalance yhdistää kehon ja mielen, kun ne joskus tuntuvat olevan kovinkin irti toisistaan.

Voimaa antava musiikki suggestoi. Sillä mitä kuuntelet todellakin on väliä! Mitä viestiä itsellesi haluat syöttää alitajuntaan? Me olemme verbaalisia, sanoilla ajattelevia.

When you try your best but you don't succeed
When you get what you want but not what you need
When you feel so tired but you can't sleep
Stuck in reverse.

And the tears come streaming down your face
When you lose something you can't replace
When you love someone but it goes to waste
Could it be worse?

Lights will guide you home
And ignite your bones
And I will try to fix you

-Coldplay, "Fix you"

Musiikki, sanat ja liike hoitavat. Kun löytää itsensä toisen kirjoittamasta kappaleesta, tuntee olevansa osa jotain suurempaa... nämä tunteet ovat yleisinhimillisiä, kaikkiin meihin sattuu. Lajitovereita.

Niin kauan kuin on rytmiä, on elämää. Miksi nopea rytmi saa meidät villeiksi, miksi hidas rauhoittaa...? Kukaan tuskin osaa selittää miksi ihminen tuntee niin suurta kiintymystä rytmiin ja ääneen... kenties se lähtee omista sydämenlyönneistä, tai vielä kauempaa, äidin sydämenlyönneistä jotka kuulemme kohdussa.

Olen jakanut harrastajien ja ohjaajan kanssa kokemuksia, että tunnin aikana saattaa tosissaan liikuttua, jopa kyyneliin. Moni saa toivoa ja uutta voimaa. Joillekin tunnin mittainen "oma aika" on henkireikä, joka pitää kasassa. Tunnin aikana tehtävät venyttävät, staattiset liikkeet tekevät hyvää, eivät revi eivätkä riko. Koko tunti on täyttä työtä, syvää hengitystä ja välillä kipua työtä tekevissä lihaksissa, mutta se vain herättää eloon.

Musiikki, sanat, liike. Bodybalancessa on jotain samanlaista kuin hyvässä elokuvassa, jossa elokuvan tekijät pyörittävät katsojien tunteita - friggin' mindgames! Bodybalance saa olon tuntumaan hyvältä, eikä sitä osaa kaikkea selittää. Kauniit liikkeet saavat tuntemaan tekijänsä vahvaksi. Se pysäyttää ajan ja antaa merkitystä. Se on vain musiikkia, sanoja ja liikettä. Elämä on niin yksinkertaista.


1 kommentti:

Pia Maria kirjoitti...

oon ite myös käynyt bodybalance tunneilla ja aivan innoissaan joka kerta sinne mennessä :) hauska lukea tätä tekstiä, aivan kun olisit kirjottanut ajatukseni :)