generated by sloganizer.net

tiistaina, syyskuuta 05, 2006

Silence is golden, but shouting is FUN!

No mutta, tässä autossahan on käsijarru jumissa. Mää ihmettelinki että miks hemmetissä tää ei kule! Hirviää laahausta vaan koko homma.

No sattu sitten niin että piti repiä ne jarrut irti kokonaan. Se on hirviä jysähys se jos kesken vauhdin painaa jarrut pohjaan - pää tuulilasista läpi!- ja sitähän ei voi estää muuten kuin irrottammalla ne jarrut. (Saattaa olla että se kaasupoljin on juuttunut nyt pohjaan ja tässä mennään kunnes bensa loppuu tai henki lähtee.)

Se on muuten niin että sillon kun on suora ja vauhti päällä, niin ei se silmien sulkeminen auta mitään eikä sillä itteään voi pelastaa. Sitä mennään kun mennään. Kun siis on olemassa vaan ne kaksi vaihdetta. Siis

KAIKKI tai EI MITÄÄN
NYT tai EI KOSKAAN.

"Mitä nää heitit just ikkunasta?"
"Se oli se mun itsesuojeluvaisto vaan."

Mikään ei oo niin ahistunut kuin sisäänpäinkääntynyt, defensseissään järkeilevä rationaalisuutta tavoitteleva Hani. "Antakaa mun vaan nyt olla rauhassa mun reviirillä kun mää just sain siivottua." Se on surkia eläin, eikä se toimi lajilleen tyypillisellä tavalla. Sitä ei voi elämältä suojella yhtään mitenkään.

Se on tehty intensiiviseksi. Sitä ei oo tehty ensinnäkään kieltämään sen tunteita, jotka on aina suuria ja varsinkin elämää suurempia. Se uskoo aina että juuri näin on tarkoitettu ja tähtiin kirjoitettu. Tääkin näin on just ovela käänne.

Siihen on kirjoitettu semmonen koodi, että kun se missiokseen ottaa jonkun rakastamisen, niin se tekee sitä kunnes on semmonen raato ettei siitä oo edes ihmiseksi. Joskus olisi hyvä, jos se rakastettu olisi semmoinen, että se pitäisi vähän parempaa huolta niin se Hani ei siihen kuolisi.

En tiiä jos sattuis vaikka semmonen kohalle joka ansaitsis sen. Edelliset ei oo todellakaan ansainneet.

Kyllä mää tiedän mikä on oleellista. Lintsasin tänään koulusta ihan sen takia että piti kattoa sitä että mikä siinä autossa laahaa. Muka välillä niistän että uskosin iteki että oon vielä sairas. Kyllä mää tiedän mitkä asiat on isoja ja mitkä vaan semmosta elämän sivuhärpäkettä.

Se on muuten tosi vittumaista kun jotkut kirjottaa blogiinsa niin kryptistä tekstiä ettei siitä ota mitään selvää. Ne jotka on mut tunteneet ainakin 8 vuotta sanois vaan että "no säähän saat sitten sen mitä oot aina halunnut".

Ei kommentteja: