Harmonia

Onko puutuminen tasapainoa?
"Meneehän se näinkin"?

Tällä hetkellä minulla ei ole mitään mitä odottaa ja se on luultavasti aivan minun oma vikani. On arkisia asioita, jotka tarvitsevat järjestelemistä. Mutta ne asiat, joilla on väliä... suuret kuviot... elämän tarkoitus ja sen sellaiset.

En halua menettää niitä hyviä asioita, jotka minulla nyt on. En halua pahentaa tilannetta. Tuntuu siltä, että juuri millään ei ole minkään kannalta kovinkaan paljon väliä. Viimeksi olen tuntenut jotain ihanaa kun sain ystävän iloiseksi. Olen tuntenut oloni ihmiseksi kun joku on kiittänyt. Tällä hetkellä parasta ovat ystävät (ei niitä ole niin monta). Toivoisin, että olisi elämää suurempi rakkaus, mutta se ei anna tilaa itselleen. Minulla on liekinheitin valmiina, mutta minua rauhoitellaan että äläpä nyt riehu sen kanssa.

Ei tämä ole elämistä. Jos en olisi kuumeessa, lähtisin juoksemaan. Tai ehkä juuri tämä on elämistä. Pettymys!