Älä suutele sammakoita, ota aito prinssi.

Olen tänään koko aamun tuijottanut rakastuneena maailman ihaninta, en osaa muutakaan. Nipistän itseäni ja se on silti totta.

Meillä on ajoittain välissä kielimuuri. Olemme kaksi eri lajia eri planeetoilta. Mutta jokin perverssi tasapaino meidän kahden täysin erilaisen ihmisen väliltä löytyy, kun jaksaa selittää ja kuunnella.

Kiitos kun et suutu keskellä yötä, kun herätän, kun juuri silloin pitää saada selvittää asia, juuri silloin. En herättäisi jos en välittäisi. Haluan että kaikki on hyvin.

Tosiasiassa me molemmat hieman pelkäämme toisiamme, mutta koko ajan vähemmän.

Miksi kylmä jäätelö on hyvää kuuman omenapiirakan kanssa, miksi chili yhtäkkiä sopii mansikan makeuteen?

Prinssi istuu tuossa jonkun metrin päässä, vaihtelee kappaleita Lord of The Ringsin soundtrackilta ja teippaa seinään intiaanikuvia taulun viereen.

Pohjimmiltaan me olemme samanlaisia. Elämme sadussa - elämä on romanttista, kaihoisaa, dramaattista. Molemmat vierastavat harmaata rutiinia, toistuvaa ja turtaa arkea, tottumista, kyllästymistä. (Me molemmat olemme oikeasti merirosvoja. Silloin kun emme ole superagentteja.) Teemme sen vain eri tavalla... mutta kyllä se yhtäläinen herkkyys silti on molemmissa. Yhdessä musiikki on painokkaan pauhun ja suloisen suvannon vaihtelua. Kontrastia, jännitettä. Sykkeen täytyy välillä laskea, jatkuva kiihkeys väsyttää eikä lopulta tunnu enää miltään. Niin suloista, että se sattuu, kun silitän sinun kasvojasi.

Olen aika liikuttunut. Monta kertaa on tuntunut, että itkettää. Ompeleet voi poistaa, aika on jo parantanut.

Kummankaan ei tarvitse muuttua, ei saa muuttua! Se jokin, joka molemmissa on, sen täytyy säilyä. Nämä vuodet eivät ole sitä muuttaneet. Sinun kasvosi minä haluan nähdä poliisiautojen valoissa, sinun käsivartesi haluan ympärilleni kun katson riehuvia liekkejä ja palaneen talon hiilloksia. Minä haluan sinun olevan sumuisena yönä se tumma lähestyvä hahmo sillalla. Minä haluan sinut juomaan aamuteetä, silittämään minut uneen, ja sanomaan ettei saa tulla liikaa kiehnäämään kun kaupassa ollaan. Potkimaan minut hereille kun kuorsaan. Ja jos pelaan korttini oikein, sinä pelaat korttisi oikein...

Koira on ihan yhtä heikkona, vaan kukapa ei olisi, isäntä. Me heilutetaan sulle häntää ja ootetaan vaan että milloin tuut meidän luo taas!

Levy vaihtui Lumikuningattaren soundtrackiksi. Minä menen suutelemaan prinssiä. Suuteleminen on elämän tarkoitus. Sinun suutelemisesi on minun elämäni tarkoitus.