Pätkiä elämästä

Ostin vähän aikaa sitten uuden ihanan keltaisen paidan, ensimmäisen kesäisen mahankasvatuspaidan. Pesin sen ja se kutistui käyttökelvottomaksi. Yritin venyttää sitä ja rikoin sen.

Hain Kertalta lainaan larppikamppeita. Just semmosta mitä kavereiden pitää tehdä. Tietenkin myös juoda teetä ja keskustella kaikkitietävästi. Olemme ilahduttavan samaa mieltä.

Larppaamismotivaatio on alhainen, mutta en kehtaa perua, kun ilmoittauduin varapelaajaksi, joka voi ilman pelimaksua mennä paikkaamaan hädän hetkellä. Kirjoitettuani ällän äidinkielestä (joo tiedän, ettei se ole mikään oikea saavutus, mutta ainoa todiste äidinkielellisestä kyvykkyydestäni) en kestä lukea lauseita, joissa joku "alkaa tekemään". Se on "alkaa tehdä" tai "ruveta tekemään". Noin niin kuin yhtenä esimerkkinä. Mutta siis, en kykene etenemään huonosti kirjoitetussa tekstissä. Sattuu aivoihin.

Tässä lisää iloa pilkunviilaajille.

Tapasin työharjoittelun viimeisen asiakkaan viimeistä kertaa ja sain häneltä pienen lahjan kiitoksena avusta. Liikutuin. Eka kerta kun jotain tämmöstä.

Siitä tulikin mieleeni, että olen hukannut kaksi saamaani asiakaspalautetta ja harjoittelun tuntilistan.

Minulla on kasassa 39 dian esitys huomiseksi, pitäisi kestää 40 minuuttia. Väitöskirja aiheesta "Mitä psykiatrinen potilas haluaa tietää?". Yleensä saan käytettyä aikaa, koska osaan jaaritella. Lisäsin silti pari ylimääräistä taulukkoa. Melkein kevään viimeinen kouluhomma, paitti että ei ole.

Lainasin kirjastosta paremman anatomiankirjan, kun menin ekana vuonna ostamaan justiinsa sen toisen mitä ei ymmärrä erkkikään. 18.6. on kesätentti ja yritän omatoimisesti räpeltää läpi anatomian kurssin kakkososasta, joka olisi pitänyt suorittaa ekana vuonna, mutta miksei siis viimeisenä...

Kohtapuoliin lähetään porukoille kattomaan Euroviisu-semifinaalia. Väsyttäisi kyllä hirviästi. On väsyttänyt jo monta päivää, ja monta päivää on ollut pää kipeä. Jospa tämä tästä kuitenkin. Eilen olin reipas ja tuurasin combatin ja olipa kyllä niin siistiä, että eipä oo niin siistiä vähään aikaan ollutkaan. Se on mun elementti, edelleen ja vieläkin.