Diu

Huomenna on syksyn ekan jakson viimeinen tentti, kliinistä lääketiedettä. Olen ollut taas tyypillisen aikaansaamaton lukemisen suhteen. Yritin kovasti tänään ja pääsin alkuun ihan hyvin diabeteksen ja suolistosairauksien kanssa. Sitten iski sellainen päänsärky (PMS?), että oli pakko ottaa koira kainaloon ja mennä paupimaan. Kaikki on niin suhteellista: ei ollut mitään ongelmaa lähteä illalla bodycombattiin ja sen jälkeen vesijumppaan.

Siirsin ruokapäiväkirjani kalorilaskuri.fihin eli on nyt tirkisteltävissä http://www.kalorilaskuri.fi/s.php?n=hansel. Tarkoitus on menettää neljä kiloa jouluun mennessä ja selviytyä voittajana normaalipainoisten joukkoon (= BMI alle 25).

Olen iloinen kun ulkona on nyt vihdoin lunta. En kaatunut pyörällä matkalla salille ja takaisin - näin päiväunilla sellaista unta, että pyllähtelin pyörän kanssa lukuisia kertoja ja hurjassa unessa en pitänyt edes kypärää tai pyöränvaloja, tsot tsot. Jasmine on tavattoman kaunis kirmatessaan lumisessa luonnossa - vaikka tuossa kytysellä takapihalla. Aamulla näkyi kaunis kalpea täysikuu, siellä se on edelleen. Maailma muuttui valoisammaksi hetkessä. Toivon kirpeitä ilmoja, jotta lumi saa jäädä maahan. Ilma on myös ihanan raikasta ja helppoa hengittää.

Jossakin välissä pitäisi tällä viikolla pitää lepopäivä liikunnoinnin suhteen. Se on vaikeaa, sinä päivänä saa syödä vähemmän kuin muina päivinä koska kuluttaa vähemmän. Sitä paitsi jumppaaminen, juokseminen, kaikki on niin hauskaa. Jotkut koulussa yleisurheilussa, hiihdossa ja telinevoimistelussa ikuisen liikuntainhon saaneet eivät tiedä mistä jäävät paitsi kun eivät uskaltaudu kokeilemaan näitä nykyaikaisia lajeja, jotka on suunniteltu niin, että niissä on kivaa ja ennen kaikkea kivaa. Niin, siis, ei yhden päivän löhöily oikeasti ole minulle mitenkään vaikeaa. Ainoastaan sen syömisen vähentäminen entisestään.

Olen keskittynyt aktiivisesti, suorastaan meditatiivisesti olemassaolemiseen. Eilen sain ylierotisoitua nautintoa huulirasvan levittämisestä. Eilen jumpan jälkeen kävelin hiljaisessa Anttilassa, siellä oli vain muutama ihminen tekemässä ostoksia. Oli todella rauhallinen ja rento olo, sellainen, jonka luulee voivansa saavuttaa vain jossain metsän siimeksessä käen kukkuessa. Mutta kyllä sellaisen tasapainoisen, rauhallisen olon voi saavuttaa tällaisessa levottomassa city-ympäristössäkin. Mitenkään vähättelemättä luonnon terapeuttista vaikutusta ihmissieluun. :)

Nyt nukkumaan - pitää ihan tosissaan opetella ettei mene aina jonnekin puoleen yöhön. Huomenna on se tentti ja illalla ajattelin mennä bodysteppiin. Kaikki kasvu tapahtuu epämukavuusalueella, on sanonut Jari Sarasvuo. En ole tällä viikolla saanut aikaan vielä mitään mitä olen koulun osalta ajatellut tekeväni, mutta ehtiihän tässä vielä, viikko vasta puolessa!