24.11. syntyi pieni poika maailmaan.
Olen järkyttynyt siitä, että ihminen voi olla näin onnellinen.
Blogini tällaisenaan loppuu tähän. Minun elämäni, meidän elämämme, ei ole enää kaikkien saatavilla. En pidä mielekkäänä kirjoittaa blogia, jos siinä ei anna mitään itsestään, ja tästä eteenpäin kaikki mikä on minun, kuuluu meidän perheelle.
Jossain muodossa tulen kirjoittamaan vielä uuteen blogiin kun sen aika koittaa.
maanantaina, joulukuuta 01, 2008
maanantaina, marraskuuta 17, 2008
Minä olen m-ö-h-ö
Pitkästä aikaa "hei" vaan kaikille. Raskausviikko 41+2 menossa ja jokainen päivä on Päiväni Murmelina. Heräsin ja olen edelleen raskaana.
Toisin kuin monet huokailevat, raskauteni ei ole edelleenkään yliaikainen ennen kuin se on kestänyt yli 42 viikkoa, kukaan ei ole luvannut vauvaa käteen laskettuun aikaan mennessä, enkä erityisemmin kärsi olotilastani. Pystyn aivan mainiosti liikkumaan tai ainakin lyllertämään Jasu-koiran kanssa päiväkävelylle. En ole tuskastunut, kyllästynyt, huolestunut tai ärsyyntynyt.
Tämä kestää oman ohimenevän aikansa ja kohta alkaa uusi ajanjakso elämässä.
Mielenkiintoista on huomata, kuinka ihmiset, jotka eivät ole muuten minuun mitenkään yhteydessä, kiinnostuvat tai ainakin näyttävät kiinnostuvan h-hetken lähestyessä. En koe eläväni mitenkään dramaattista aikaa, joten minulla ei ole luovia vastauksia kysymyksiin tämänhetkisistä fiiliksistä. Eikö niitä urheilijoiltakin kysytä vasta suorituksen - ja voiton- jälkeen?
Lähimpien sukulaisten ja ystävien kanssaodotus tekee vauvasta entistä odotetumman. Kyllä se sieltä jouluksi ulos saadaan, kärsivällisyyttä, lajitoverit. Siihen asti minä nautin olostani, pitkistä kuumista suihkuista, keskipäivän hiljaisesta joutilaisuudesta ja siitä, että kerrankin on aikaa lukea.
Tottakai sosiaalisissa tilanteissa hieman huokailen, että tulisipa jo, sehän kuuluu asiaan tässä vaiheessa. Nämä ovat viimeisiä hetkiä, kun en ole äiti eikä mieheni ole isä, kun vanhempani eivät ole isovanhempia ja isovanhempani isoisovanhempia, kun siskoni ei ole täti eikä veljeni eno.
Sitten kun se tulee, niin sitä ei sinne enää takaisin saa. Minä nautin tästä pyöreästä masusta vielä kun voin. Vaikka toki ahne ja kärsimätön on jo suunnitellut milloin masu kasvaa uudelleen... ei yksi lapsi laumaa tee.
Toisin kuin monet huokailevat, raskauteni ei ole edelleenkään yliaikainen ennen kuin se on kestänyt yli 42 viikkoa, kukaan ei ole luvannut vauvaa käteen laskettuun aikaan mennessä, enkä erityisemmin kärsi olotilastani. Pystyn aivan mainiosti liikkumaan tai ainakin lyllertämään Jasu-koiran kanssa päiväkävelylle. En ole tuskastunut, kyllästynyt, huolestunut tai ärsyyntynyt.
Tämä kestää oman ohimenevän aikansa ja kohta alkaa uusi ajanjakso elämässä.
Mielenkiintoista on huomata, kuinka ihmiset, jotka eivät ole muuten minuun mitenkään yhteydessä, kiinnostuvat tai ainakin näyttävät kiinnostuvan h-hetken lähestyessä. En koe eläväni mitenkään dramaattista aikaa, joten minulla ei ole luovia vastauksia kysymyksiin tämänhetkisistä fiiliksistä. Eikö niitä urheilijoiltakin kysytä vasta suorituksen - ja voiton- jälkeen?
Lähimpien sukulaisten ja ystävien kanssaodotus tekee vauvasta entistä odotetumman. Kyllä se sieltä jouluksi ulos saadaan, kärsivällisyyttä, lajitoverit. Siihen asti minä nautin olostani, pitkistä kuumista suihkuista, keskipäivän hiljaisesta joutilaisuudesta ja siitä, että kerrankin on aikaa lukea.
Tottakai sosiaalisissa tilanteissa hieman huokailen, että tulisipa jo, sehän kuuluu asiaan tässä vaiheessa. Nämä ovat viimeisiä hetkiä, kun en ole äiti eikä mieheni ole isä, kun vanhempani eivät ole isovanhempia ja isovanhempani isoisovanhempia, kun siskoni ei ole täti eikä veljeni eno.
Sitten kun se tulee, niin sitä ei sinne enää takaisin saa. Minä nautin tästä pyöreästä masusta vielä kun voin. Vaikka toki ahne ja kärsimätön on jo suunnitellut milloin masu kasvaa uudelleen... ei yksi lapsi laumaa tee.
lauantaina, marraskuuta 01, 2008
tiistaina, lokakuuta 28, 2008
"How's that workin' for ya?"
Too much of a good thing can be wonderful. ~ Mae West
Too much of Dr Phil can be mind twisting. ~ minä
Äänikirjat ovat hieno tapa viihdyttää itseään. Langattomat kuulokkeet päässä voi touhuta ja nauttia amerikkalaisesta hömpästä ilman, että jumittaa television ääressä. Ikkunanpesun voi yhdistää aivopesuun. Dr Philin "Getting real"-workshop ja "The Ultimate Weight Solution" ovat hunajata korville, mikä aiheuttaakin sen, että tuntikausien siivoamisen jälkeen korvat tuntuvat hieman tahmaisilta. Mutta ikkunat on pesty, tadaa, aivan tuossa tuokiossa!
You have the duty and gift of living. You don't have the right to sit on the sidelines--use your life and get back into the game. ~ Dr PhilYou cannot be who and what you are unless you have a lifestyle, both internally and externally, that is designed to support that definition of self. ~ Dr Phil
The most you get is what you ask for. ~ Dr Phil
lauantaina, lokakuuta 25, 2008
Yhdeksän yhdeksästä
Isä ja äiti kävivät yllättäen iltakävelyllä meidän luona, ja pyysivät lainaan jotain iloista elokuvaa, ettei surettaisi. Meidän Ronja-kisu kuoli tänään.
Surettaa.
Se oli monta päivää ollut piilossa ja ollut surkea ja raasu. Kukaan ei oikein tiedä mitä sille oli sattunut, oliko se sairas tai syönyt myrkkyä tai jäänyt auton alle. Se oli vain kuihtunut ja laihtunut eikä ollut oma röyhkeä itsensä.
Olen iloinen kumminkin siitä, että Ronja sai nukkua pois rauhassa kotonaan, eikä vain jäänyt jollekin reissulleen koskaan palaamatta. Silloin olisi jäänyt elämään turha toivo siitä, että se joskus palaisi, ja pelko siitä, että se kituisi jossakin. Maailma on liian vaarallinen paikka kissoille kuljettavaksi vapaana. Älkää lajitoverit, ihmiset, pitäkö lemmikkejänne vapaana valvomatta, ettehän.
Kissa istui ikkunalla,
kutoi pientä sukkaa.
Älä itke, tyttörukka,
itkus menee hukkaan.
Sitä on hirmu vaikeaa käsittää, että meidän Aamutuimaa ei enää ole. Ronja oli maailman ihanin ja pörröisin asia ja kun kirjoitan tätä, en voi olla itkemättä. Luopuminen on aina tosi hankalaa, vaikka olisi kuinka kasvanut aikuiseksi.
Surettaa.
Se oli monta päivää ollut piilossa ja ollut surkea ja raasu. Kukaan ei oikein tiedä mitä sille oli sattunut, oliko se sairas tai syönyt myrkkyä tai jäänyt auton alle. Se oli vain kuihtunut ja laihtunut eikä ollut oma röyhkeä itsensä.
Olen iloinen kumminkin siitä, että Ronja sai nukkua pois rauhassa kotonaan, eikä vain jäänyt jollekin reissulleen koskaan palaamatta. Silloin olisi jäänyt elämään turha toivo siitä, että se joskus palaisi, ja pelko siitä, että se kituisi jossakin. Maailma on liian vaarallinen paikka kissoille kuljettavaksi vapaana. Älkää lajitoverit, ihmiset, pitäkö lemmikkejänne vapaana valvomatta, ettehän.
Kissa istui ikkunalla,
kutoi pientä sukkaa.
Älä itke, tyttörukka,
itkus menee hukkaan.
Sitä on hirmu vaikeaa käsittää, että meidän Aamutuimaa ei enää ole. Ronja oli maailman ihanin ja pörröisin asia ja kun kirjoitan tätä, en voi olla itkemättä. Luopuminen on aina tosi hankalaa, vaikka olisi kuinka kasvanut aikuiseksi.
tiistaina, lokakuuta 14, 2008
Tutkimus: Äitiys tekee älykkääksi (...sitä odotellessa...)
"Tutkimuksen mukaan äitiys parantaa naisen muistia ja oppimista. Muutosten seurauksena naisesta tulee valppaampi, kun aivokapasiteetti lisääntyy, kertoo Uusi Suomi brittilehti Daily Mailia mukaillen.
Vaikutukset kestävät tutkijoiden mukaan vuosikymmeniä ja voivat näin auttaa ehkäisemään sairauksia myöhemmin elämässä.
Virginialaisyliopiston tutkijat huomasivat eläinkokeissa äitiyden lisäävän rohkeutta, neuvokkuutta ja avaruudellista hahmottamista. Tutkija uskoo, että sama pätee myös ihmisäiteihin.
Tutkimuksen mukaan tulevan äidin aivotoiminta heikkeni raskauden aikana, mutta synnytyksen ja imettämisen aikana aivosoluja tuli lisää tiettyihin aivojen osiin. Tutkijoiden mukaan raskauden aikainen aivotoiminnan heikentyminen johtuu siitä, että tulevan äidin aivot ikään kuin jäsentyvät uudelleen äitiyttä varten."
Lähde: http://www.aamulehti.fi/uutiset/kotimaa/Tutkimus+%C4itiys+tekee+%E4lykk%E4%E4ksi/109562
maanantaina, lokakuuta 13, 2008
Tapahtui viime jaksossa
Kävin vesijumpassa parantamassa turhanpäiväistä "raskaus pilaa vartaloni"-aivosolmua saunomalla oikeiden luomunaisten kanssa, jotka ovat elämää nähneet kolme kertaa enemmän kuin minä eivätkä vikise kainaloissa roikkuvista tisseistään.
Vesijumpassa olin minä ja 103 mummua ja pappaa.
Kävin ajatuksia herättävässä Väestöliiton Aggression portaat-koulutuksessa. Suosittelen samannimistä kirjaa kaikille.
Katsoin ystävättären kanssa Saw 4-elokuvaa. Vain naisseurassa voi tapahtua "voi vitsi, nyt tulis Maajussille morsian", joka katkaisee kauhuelokuvan katselun.
Kävin saunaillassa kuin villi ja vapaa, ja sain nokkosvihdasta. Kihelmöivä kokemus, joka painii samassa sarjassa avantouinnin kanssa.
Perintökehto luovutettiin juhlallisissa merkeissä. Liikutuin kyyneliin, kun isäni ja äitini toivat kehtoon lapsuuden nallen ja pupun.
Kävin bodypumpissa raskausviikkojen ollessa 35+3. Saa nähdä ehdinkö käymään vielä. Tuntui edelleen hyvältä eikä yhtään pahalta.
Saimme hirvenluita, joita mies paloitteli sahan kanssa takapihalla. Koira söi luita onnensa kukkuloilla ja seuraavana päivänä oksensi ja ripuloi.
Pää on kuin seula, enkä muista mitä oikeastaan on tapahtunut, jos sitä ei kalenterissa lue. Aika virtaa. Nyt on raskausviikkoja 36+1. Montako yötä on jouluun?
Vesijumpassa olin minä ja 103 mummua ja pappaa.
Kävin ajatuksia herättävässä Väestöliiton Aggression portaat-koulutuksessa. Suosittelen samannimistä kirjaa kaikille.
Katsoin ystävättären kanssa Saw 4-elokuvaa. Vain naisseurassa voi tapahtua "voi vitsi, nyt tulis Maajussille morsian", joka katkaisee kauhuelokuvan katselun.
Kävin saunaillassa kuin villi ja vapaa, ja sain nokkosvihdasta. Kihelmöivä kokemus, joka painii samassa sarjassa avantouinnin kanssa.
Perintökehto luovutettiin juhlallisissa merkeissä. Liikutuin kyyneliin, kun isäni ja äitini toivat kehtoon lapsuuden nallen ja pupun.
Kävin bodypumpissa raskausviikkojen ollessa 35+3. Saa nähdä ehdinkö käymään vielä. Tuntui edelleen hyvältä eikä yhtään pahalta.
Saimme hirvenluita, joita mies paloitteli sahan kanssa takapihalla. Koira söi luita onnensa kukkuloilla ja seuraavana päivänä oksensi ja ripuloi.
Pää on kuin seula, enkä muista mitä oikeastaan on tapahtunut, jos sitä ei kalenterissa lue. Aika virtaa. Nyt on raskausviikkoja 36+1. Montako yötä on jouluun?
sunnuntaina, lokakuuta 05, 2008
POSITIIVISUUTTA POHOJALAASITTAIN
Hymyyle vain, vaikka tuntuus äkkipäätä ourolta naamalihaksis. Son suasiteltavaa ihimissuhteeren kannalta, ja ilimaasta peeärrää.
Sun pitää uskua ittehes. Sä et pysty torellisihin voimannäyttööhin, joset sä itte tiärä ja usko, jotta soot hyvä.
Ei niin piäntä ojaa, nottei sinne oma lehemä mahtuusi.
Elä jokahinen päivä siihen lajihin, notta se vois olla sun viimmeeses. Jonakin päivänä soot viälä siinä oikias.
Älä tee ittelles jalustaa, sinoot jaloosta nalakis erinomaasuuten kans.
Jos pohojalaanen hymyylöö, son vakava paikka. Silloon tiätää jokahinen, jotta tuallon asiat vakavasti hyvin. Saatei, jos pohojalaanen irvistää, nii siiton leikki kaukana (viälä kauempana ku hymyylystä). Silloon ei mee hyvin.
Tyyrää tuulilasin läpitte, äläkä takapeilihin katto.
Kiirehes on palio hyviä pualia, ei nyvvain tuu yhtää miälehen.
Tee niinku kilipikonna: tyännä pääs pihalle ja lähäre liikkehelle.
Soot kotkien sukua ekkä kana - lähäre lentohon ja lakkaa räpiköömästä.
Jos soot ulukona ja tähäret loistaa, älä maraja, jotta puuttuu elämästä valopilikut.
Jos maitua haluat, älä orota, jotta lehemä koputtaa ovelle.
Sä et koskaan tiärä mikä on tarpeheksi, joset tiärä mikä on enempi kun tarpeheksi.
Älä herttin tähäre mee mukahan, jos jonku miälestä soot luuseri. Menöö vuasia hukkahan. Paa kampoohin ja näytä.
Pahan iliman lintu sanoo, jotta tuuloo väärästä suunnasta. Hyväuskoonen orottaa, jotta kohta muuttuu suunta. Säärä sä sillaikaa purjehet kohorallensa ja anna mennä!
Katto asiooren valoosia pualia, ei silimät rasitu..!
Taharokko olla oikeen miäleenpainuvan rohkia? Pirä vain tunnelma korkialla vaikka sua mulukooltas kuinka.
Hymyyle sitä leviämmin mitä vaikiee päivä - huamaat pian, jottei niitä enää ookkaa!
Ruaki itteluattamusta - epäälykset kualoo näläkähän.
Paa saman tiän jalalla koriasti, jos soot joka tapaukses heikoolla jäillä.
Josei oo mitää syytä teherä sitä, mitä soot tekemäs, niin minkä raakkulehen takia soot aikaas tuhulaamas?
Alootas tänään työrupiama niin, jotta epäonnistumisen maharollisuutta ei oteta laskuuhin ollenkaa.
Orotakko jotta tilaasuus koputteloo ovella? Ookko muistanu teherä sillen oven?
Ooppa oikeen rohkia, irroota ittes totutuusta kuvioosta.
Kaiva kaveris ylähä, jos son puronnu kuappahan vaikeuksiensa kans.
Tee mitäs tykkäät, mutta tiärä, jotta yritystä pitää olla.
Son sulle aiva oikeen jos tirskahutat varpahas samahan kivehen kaharesti.
Löyräkkö ittes sanomasta, jotta "viälä me tällenki nauretahan"? Mikä jottet nauraasi heti?
Meirän kansalaasvelevollisuus on pitää ittestämmä ja omasta erikooslaarustamma huolta.
Jos sä haluat jotaki mitä sullei oo ikinä ollu, sun pitää teheräkki jotaki mitet oo ikinä ennemmin teheny.
Klonasteloo jokahinen, mutta son tyhymä jokei ymmärrä nousta ylähä.
Sun pitää uskua ittehes. Sä et pysty torellisihin voimannäyttööhin, joset sä itte tiärä ja usko, jotta soot hyvä.
Ei niin piäntä ojaa, nottei sinne oma lehemä mahtuusi.
Elä jokahinen päivä siihen lajihin, notta se vois olla sun viimmeeses. Jonakin päivänä soot viälä siinä oikias.
Älä tee ittelles jalustaa, sinoot jaloosta nalakis erinomaasuuten kans.
Jos pohojalaanen hymyylöö, son vakava paikka. Silloon tiätää jokahinen, jotta tuallon asiat vakavasti hyvin. Saatei, jos pohojalaanen irvistää, nii siiton leikki kaukana (viälä kauempana ku hymyylystä). Silloon ei mee hyvin.
Tyyrää tuulilasin läpitte, äläkä takapeilihin katto.
Kiirehes on palio hyviä pualia, ei nyvvain tuu yhtää miälehen.
Tee niinku kilipikonna: tyännä pääs pihalle ja lähäre liikkehelle.
Soot kotkien sukua ekkä kana - lähäre lentohon ja lakkaa räpiköömästä.
Jos soot ulukona ja tähäret loistaa, älä maraja, jotta puuttuu elämästä valopilikut.
Jos maitua haluat, älä orota, jotta lehemä koputtaa ovelle.
Sä et koskaan tiärä mikä on tarpeheksi, joset tiärä mikä on enempi kun tarpeheksi.
Älä herttin tähäre mee mukahan, jos jonku miälestä soot luuseri. Menöö vuasia hukkahan. Paa kampoohin ja näytä.
Pahan iliman lintu sanoo, jotta tuuloo väärästä suunnasta. Hyväuskoonen orottaa, jotta kohta muuttuu suunta. Säärä sä sillaikaa purjehet kohorallensa ja anna mennä!
Katto asiooren valoosia pualia, ei silimät rasitu..!
Taharokko olla oikeen miäleenpainuvan rohkia? Pirä vain tunnelma korkialla vaikka sua mulukooltas kuinka.
Hymyyle sitä leviämmin mitä vaikiee päivä - huamaat pian, jottei niitä enää ookkaa!
Ruaki itteluattamusta - epäälykset kualoo näläkähän.
Paa saman tiän jalalla koriasti, jos soot joka tapaukses heikoolla jäillä.
Josei oo mitää syytä teherä sitä, mitä soot tekemäs, niin minkä raakkulehen takia soot aikaas tuhulaamas?
Alootas tänään työrupiama niin, jotta epäonnistumisen maharollisuutta ei oteta laskuuhin ollenkaa.
Orotakko jotta tilaasuus koputteloo ovella? Ookko muistanu teherä sillen oven?
Ooppa oikeen rohkia, irroota ittes totutuusta kuvioosta.
Kaiva kaveris ylähä, jos son puronnu kuappahan vaikeuksiensa kans.
Tee mitäs tykkäät, mutta tiärä, jotta yritystä pitää olla.
Son sulle aiva oikeen jos tirskahutat varpahas samahan kivehen kaharesti.
Löyräkkö ittes sanomasta, jotta "viälä me tällenki nauretahan"? Mikä jottet nauraasi heti?
Meirän kansalaasvelevollisuus on pitää ittestämmä ja omasta erikooslaarustamma huolta.
Jos sä haluat jotaki mitä sullei oo ikinä ollu, sun pitää teheräkki jotaki mitet oo ikinä ennemmin teheny.
Klonasteloo jokahinen, mutta son tyhymä jokei ymmärrä nousta ylähä.
lauantaina, lokakuuta 04, 2008
Ssshh
Syksy on ihanaa ja kaunista aikaa. Jälleen tarjolla kuvia ihanasta koirasta, joka muuten eilen täytti viisi vuotta.
Jasu ja Taavi Varjakan saaressa hetki ennen ja jälkeen pöpelikössä hillumisen.
Jasu riehaantuu Peuhussa.
Hyväntuulinen ihmisen paras ystävä.
Varjakansaaren saunarakennuksen takkatuli.
Jasu ja Taavi Varjakan saaressa hetki ennen ja jälkeen pöpelikössä hillumisen.
Jasu riehaantuu Peuhussa.
Hyväntuulinen ihmisen paras ystävä.
Varjakansaaren saunarakennuksen takkatuli.Kiireinen työ- ja arkielämän tahti tuntuvat nykyihmisen fyysisessä ja henkisessä hyvinvoinnissa. Pieni pysähtyminen arjen keskellä antaa energiaa; hiljaisuuden virkistävästä voimasta voi lisäksi nauttia yllättävän helposti. Valtakunnallista Hiljaisuuden päivää vietetään keskiviikkona 8.10. Hiljan nimipäivänä.
Hiljaisuus vähentää stressioireita, parantaa keskittymiskykyä ja unenlaatua sekä laskee verenpainetta. Säännöllinen pysähtyminen hiljaisuuden äärelle parantaa parhaimmillaan koko elämänlaatua.
- Ellet katso televisiota tai kuuntele radiota, sulje ne.
- Vältä television katselua erityisesti ennen nukkumaanmenoa.
- Uppoudu hiljaisuuteen hyvän kirjan seurassa.
- Vaali saunarauhaa.
- Sytytä kynttilä, takkatuli tai nuotio.
- Valitse luonnossa liikkuessa kuunteluusi luonnon omat äänet.
- Löydä kaupungin hiljaiset keitaat: suojaisat sisäpihat, museot, taidenäyttelyt, kirjastot ja kirkot.
- Valitse hiljainen kävelyreitti: puistojen siimekset, merenrannat ja hautausmaat.
- Asenna matkapuhelin äänettömälle tai värinähälytykselle.
- Vähennä myös työpaikan taustamelua, kuten radionääntä.
Lähde: Suomen luonnonsuojeluliitto, Kuulonhuoltoliitto ja Suomen Latu
keskiviikkona, lokakuuta 01, 2008
Keskiviikon keskiyö
Tiuku meinaa revittää jo puoltayötä. Aamulla olin ihan oudossa tuuperossa ja parin tunnin päiväunista huolimatta raahauduin neuvolaan haukotellen. Iltapäivästä sain kahvia ja kävin tuossa pari tuntia sitten puolen tunnin kävelylenkuran Jasu Koirasen kanssa. Mp3-soittimesta tärykalvoon päsähdellyt bodycombat-musiikki elvytti kummasti, enkä siinä tietä pitkin tanssahdellessani muistanut ollenkaan olevani mastodontti.
Todistusaineistoksi, että minäkin olen joskus leiponut. Mikäli leivonnaisia on hankala tunnistaa, kuvissa on kanelipullia (yhden reissun jo pakkasessa käyneitä) ja kauraleipää.
Tietokonepöydän alla on villakoirien lisäksi toisenlainen ilmeisesti myös liian vähästä imuroinnista johtuva lemmikki. Kyseinen pikkuapuri on korvaamaton paitsi opinnäytetyön analyysissä, myös leipomisessa.
Koira tunnistaa juustohöylän ja juustopaketin esilleottamisen äänet jopa kesken syvän unen vaiheen, josta se on salamannopeasti jalkeilla ja välittömästi keittössä.
Ennen kuin minulla oli koira, ajattelin, että sitten kun on koira, niin ei koskaan tarvitse olla yksin. Myöhemmin olen oppinut, että kun on koira, niin ei koskaan voi olla yksin. Ennakkokäsitysteni mukaan koirallisen ihmisen on koirattomia helpompi sopeutua vauvalliseen elämään.
"Minä olen mussukkasi, älä pidä muita mussukoita". Saapa nähdä mitä koira sanoo, kun vauva tulee taloon. Minulla on onneksi jokaiselle rakkaalle oma ehtymätön rakkaussaldo. Vauva on jo kohdussa tottunut kumeaan haukuntaan, jota mahan ulkopuolisesta maailmasta aika ajoin kuuluu. Koira sen sijaan ei ole vielä päässyt kuulemaan Vauva Pietilän rääkymistä. Onkohan jostakin saatavilla vauvaäänimaailmaa koiran totuttamista varten?
Todistusaineistoksi, että minäkin olen joskus leiponut. Mikäli leivonnaisia on hankala tunnistaa, kuvissa on kanelipullia (yhden reissun jo pakkasessa käyneitä) ja kauraleipää.
Tietokonepöydän alla on villakoirien lisäksi toisenlainen ilmeisesti myös liian vähästä imuroinnista johtuva lemmikki. Kyseinen pikkuapuri on korvaamaton paitsi opinnäytetyön analyysissä, myös leipomisessa.
Koira tunnistaa juustohöylän ja juustopaketin esilleottamisen äänet jopa kesken syvän unen vaiheen, josta se on salamannopeasti jalkeilla ja välittömästi keittössä.
Ennen kuin minulla oli koira, ajattelin, että sitten kun on koira, niin ei koskaan tarvitse olla yksin. Myöhemmin olen oppinut, että kun on koira, niin ei koskaan voi olla yksin. Ennakkokäsitysteni mukaan koirallisen ihmisen on koirattomia helpompi sopeutua vauvalliseen elämään.
"Minä olen mussukkasi, älä pidä muita mussukoita". Saapa nähdä mitä koira sanoo, kun vauva tulee taloon. Minulla on onneksi jokaiselle rakkaalle oma ehtymätön rakkaussaldo. Vauva on jo kohdussa tottunut kumeaan haukuntaan, jota mahan ulkopuolisesta maailmasta aika ajoin kuuluu. Koira sen sijaan ei ole vielä päässyt kuulemaan Vauva Pietilän rääkymistä. Onkohan jostakin saatavilla vauvaäänimaailmaa koiran totuttamista varten?
Kunnallisvaalit 2008
Kävin rämpläämässä Ylen vaalikonetta. Kaikenkaikkiaan vaikuttaa aika kepoiselta valita ehdokas pelkästään vaalikoneen 20 kysymyksen perusteella.
Ihmetyttää ehdokkaiden kommenttien puute. Jokaiseen kysymykseen on pystynyt jättämään oman avoimen vastauksen rasti-ruutuun-kohdan lisäksi. Eikö löydy mielenkiintoa tai kykyä perustella vastauksiaan? Sitähän voi sitten olla helposti "jokseenkin samaa mieltä" joka asiassa.
Kirjoitusvirheet! Jostain syystä vaadin ehdokkaaltani riittävää oikeinkirjoitustaitoa tai edes viitseliäisyyttä pyytää joku tarkistamaan kirjoituksensa.
Miksi vaalikoneessa kysytään uskonnollista yhteisöä, mutta ei esimerkiksi siviilisäätyä? Uskonnolliseen yhteisöön kuuluminen tai kuulumattomuus ei kerro arvoista mitään.
On käsittämätöntä, ettei nykyaikana kaikilta kunnallisvaaliehdokkailta löydy kotisivuja, joiden kautta heihin voisi tutustua paremmin.
Kysymys 16. Pitäisi määrätä, että kuntalaisten on lajiteltava kaikki kotitalousjätteensä, vaikka se aiheuttaisi lisätyötä. Täysin samaa mieltä! Ja piiskaa pyllylle niille, jotka edelleen työntävät pahvitölkkejä paperinkeräysastiaan. Minä voin mennä koivuniemen herran kanssa jätekatokseen kytikselle.
Ihmetyttää ehdokkaiden kommenttien puute. Jokaiseen kysymykseen on pystynyt jättämään oman avoimen vastauksen rasti-ruutuun-kohdan lisäksi. Eikö löydy mielenkiintoa tai kykyä perustella vastauksiaan? Sitähän voi sitten olla helposti "jokseenkin samaa mieltä" joka asiassa.
Kirjoitusvirheet! Jostain syystä vaadin ehdokkaaltani riittävää oikeinkirjoitustaitoa tai edes viitseliäisyyttä pyytää joku tarkistamaan kirjoituksensa.
Miksi vaalikoneessa kysytään uskonnollista yhteisöä, mutta ei esimerkiksi siviilisäätyä? Uskonnolliseen yhteisöön kuuluminen tai kuulumattomuus ei kerro arvoista mitään.
On käsittämätöntä, ettei nykyaikana kaikilta kunnallisvaaliehdokkailta löydy kotisivuja, joiden kautta heihin voisi tutustua paremmin.
Kysymys 16. Pitäisi määrätä, että kuntalaisten on lajiteltava kaikki kotitalousjätteensä, vaikka se aiheuttaisi lisätyötä. Täysin samaa mieltä! Ja piiskaa pyllylle niille, jotka edelleen työntävät pahvitölkkejä paperinkeräysastiaan. Minä voin mennä koivuniemen herran kanssa jätekatokseen kytikselle.
tiistaina, syyskuuta 30, 2008
Totuudenmukainen horoskooppi
Aina yhtä hauska vanha vitsi. Siltä varalta, ettei ole vielä jokaisen sähköpostilaatikkoon eksynyt.
OINAS
Oot uudisraivaajatyyppiä, mut halveksit avoimesti muita ihmisiä. Oot äkkipikainen, kärsimätön, väkivaltainen etkä välitä muiden neuvoista. Koulussa Oinaat eivät opi lukemaan, koska eivät halua kuunnella muiden ohjeita. Et oo erityisen mukava henkilö. Oinas vammautuu yleensä päähän ja saa täten vitun tyylikkäitä arpia tauluunsa. Oinas on vihamiehenä kiitollinen, koska hän äkkipikaisena hulluna tappaa uhrinsa välittömästi ja alkaa vasta tämän jälkeen kiduttaa ruumista. Tämä kertonee riittävästä Oinaasta
kapine: Juoksuhauta
numero: YKKÖNEN
väri: Veri
Motto: Ketkä vitun muut
Auto: Formula 1
HÄRKÄ
Oot käytännöllinen ja umpiniskainen. Teet työtä kuin hullu, vaikka pohjimmiltasi oot vitun laiska paska. Härkiä on paljon mielisairaaloissa - potilaina. Useimmat pitävät sua arvaamattomana ja härkäpäisenä. Poliittisesti oot fanaattinen. Härät surmaavat usein puolisonsa riidan päätteeksi. Härkä tajuaa usein pitää turpansa kiinni, mutta heti sen avattuaan se joutuu helvetilliseen kiipeliin. Härkä on ikävä ihminen. Härkä alkaa vanhemmiten muistuttaa kulahtanutta rantalelua. Härkä on parhaimmillaan marinoituna.
kapine: Solarium
numero: Peruspäiväraha
väri: Rusketus
Motto: Ööö paistaako siellä varmasti aurinko ööö
Auto: Taksi
KAKSOSET
Oot nopea ja älykäs. Molemmat sukupuolet pitävät susta, koska oot lähes poikkeuksetta biseksuaali. Odotat saavasi kaiken ponnistelematta itse lainkaan. Oot helppoheikki ja kusipää. Sulla on voimakas tarve sukurutsaukseen. Sulla on lisäksi ainakin fantasioissasi suunnaton tarve naida kahden kanssa yhtä aikaa. Jos ei mikään muu auta, niin tuuttaat sormesi omaan pakoputkeen yhdynnän aikana. Tätä harrastavat niin mies- kuin naispuolisetkin Kaksoset. Jakomielitauti periytyy aina joltakin suvun Kaksoselta. Kaksoset saattavat juovuspäissään flirttailla jopa omalle peilikuvalleen. Joskus he jopa onnistuvat siinä, jolloin huomaavat lähteneensä jatkoille itsensä kanssa.
kapine: Puhelin
numero: 118
väri: Keltaiset sivut
Motto: Mä haluun eka jutella
Auto: Mikä tahansa kaksipaikkainen
RAPU
Oot symppis ja ymmärrät toistenki ongelmia. Sua on naurettavan helppo käyttää hyväkseen ja sulle nauretaan takanapäin - aina. Ensimmäiset sanat, jotka Rapu oppii ovat: "Minä olen äiti." Tätä hokevat niin pikkupojat kuin -tytötkin. Lykkäät aina kaikki asiat huomiseen, jonka takia susta ei ikinä tule yhtään mitään. Suurin osa sosiaaliavusta nauttivista on Rapuja. Itket paljon ja äänekkäästi, joka huvittaa suunnattomasti muita. Sulla on naurettava tarve yrittää kahlita kaikki läheisesi yhdeksi vitun nipuksi, jota yrität johtaa sairaan mustasukkaisen mielesi avulla. Tälläkin hetkellä miljoona ihmistä ympäri maailman rukoilee, ettei kukaan Rapu rakastuisi heihin.
kapine: Siveysvyö puolisolle
numero: Siveysvyön lukon numero
väri: Kaikki paitsi keitetyn ravun värinen
Motto: Et mene minnekkään! Missä sä olet? Milloin tulet? Tää muistetaan
Auto: Matkailuauto koko perheelle
LEIJONA
Sulla on harhakäsitys, että olisit synnynnäinen johtaja. Muut tajuavat, että oot vain mitätön kiipijä. Useimmilla Leijonilla on sadistinen simputtajan luonne, jonka vuoksi Leijonia ammutaan paljon armeijassa. Olet turhamainen etkä kestä rehellistä arvostelua. Röyhkeytesi on inhottavaa. Jalopeurat ovat valitettavasti vaan melko varakkaita. Leijonat mylvivät kuin mehtäsiat saadakseen äänensä kuuluviin, mutta todellisuudessa karjumisen kohteeksi joutuvat kuuntelemaan karjuntaa vain silkasta mielenkiinnosta. Suurin huomio kohdistuu Leijonan päästä toisinaan kuuluvaan "ping"-ääneen, jolloin karjumiseen käytetty pinnistys on katkaissut Leijonan päästä verisuonen ja tilan täyttää miellyttävä hiljaisuus.
kapine: Ratsupiiska
numero: Kahdestaan
väri: Parrasvalo
Motto: Eikö tuota esirippua saa muka nopeammin auki?
Auto: Ferrari
NEITSYT
Oot johdonmukainen ja inhoat epäjärjestystä. Saatat siivota autoasi 3 vuorokautta putkeen. Pikkutarkkuutesi raivostuttaa muita, joten Neitsyet eivät päädy lainkaan avioon. Oot kylmä ja tunteeton, lisäksi nukahtelet rakastellessasi. Neitsyet ovat mahdottoman hyviä bussikuskeja. Todennäköisesti juuri Neitsyt on kaikista tähtimerkeistä vittumaisin. Ihmeellinen tekopyhä säntillisyys ja patologinen turvallisuuden hakeminen käyvät joskus niin valtavasti muiden merkkien edustajien hermoille, että tapahtuu ikäviä asioita - Neitsyille. USA:n vankiloissa on paljon sarjamurhaajia, jotka ovat tappaneet vain Neitsyitä. He ovat varsin korkealla hierarkiassa. Kuolemaan tuomituista vain Neitsyiden kohdalla tuomio pannaan aina täytäntöön välittömästi.
kapine: Ehjä immenkalvo
numero: Mikä tahansa luotettava numero
väri: Mitä tahansa väri, joka ei haalistu, vaan pysyy aina samanlaisena.
Motto: Voi olla, mutta todellisuudessa
Auto: Seat Corboda Diesel 2,9l/100 km
VAAKA
Oot hauras lyyrikko ja sun on vaikea pitää jalat maassa. Jos oot mies, sulla on hyvin voimakkaita homoseksuaalisia taipumuksia. Onnistut työ- ja raha-asioissa mainiosti. Vaaka-naiset onnistuvat parhaiten prostituutiossa hyvän vaaka-asentonsa vuoksi. Vaa'at kuolevat äkillisiin sukupuolitauteihin. Vaaka on ainoa, joka jaksaa katsella omaa persettään peilistä vaik kuinka kauan. Vaaoilla on valitettavan usein varsin hyvät perseet. Naispuolinen Vaaka ei oo sisäistänyt, ett persettä ei ole suunniteltu vain katsottavaksi. Tästä johten Vaa'at eivät oo irtosuhteissa halutuinta riistaa.
kapine: Peili
numero: Vain 299,-
väri: Kevään muotiväri
Motto: Tää on aivan ihana! Voiko teillä maksaa Visalla?
Auto: Volvo S80
SKORPIONI
Oot ovela liikeasioissa eikä suhun voi niissäkään luottaa. Pääset huipulle, koska oot täysin kylmäverinen taktikko. Oot hyvin seksuaalinen, joten aloitat mastuboinnin jo tarhassa. Aikuisena sua kiihottavat erityisesti muiden puolisot. Useimmat Skorpionit ammutaan sänkyyn (ei omaan). Skorpioneille on kehittynyt varsin voimakas intuitio, joten ne saattavat yhdellä vilkaisulla havaita, keneltä ne saavat mahdollisimman primitiivistä seksiä lähimmän vartin aikana. 109% Skorpioneista käyttää sikana hyväkseen tätä lahjaa. Monet Skorpionien seksuaalisen himon kohteeksi joutuneet miettivät vielä vanhainkodissakin, ett mikä heihin oikein iski. Mikäli muisto palautuu elävänä mieleen, hiippailee tällainen vanhus vielä viimeisillä voimillaan onanoimaan vanhainkodin paskahuusiin.
kapine: 9 mm luoti (käyttämätön)
numero 69
väri: Makuuhuoneen valo
Motto: Käänny ympäri niin kokeillaan yhtä toista asentoa
Auto: Chevy Van plyyshisisustuksella
JOUSIMIES
Oot onnettoman optimistinen ja innostunut. Sulla on uhkarohkea taipumus luottaa onneesi, jota sulle ei oo suotu lainkaan. Suurin osa Jousimiehistä on alkoholisteja tai päihteiden väärinkäyttäjiä. Kännissä Jousimiehet kuvittelevat olevansa henkisiä opettajia. Kaikki pitävät Jousimiehiä naurettavina. Jousimiesten kasvonpiirteet muistuttavat usein hämmästyttävästi hevosen piirteitä. Yleensä Jousimiehet ovatkin hevosten reinkarnaatioita. Mikäli Jousimies ei sairasta keliakiaa, niin hänen lempiruokansa on ämpärillinen kauroja. Jousimiehellä on lähes poikkeuksetta voimakas tarve matkustaa. Jousimiehiä arvostetaan aina, kun ne on matkoilla.
kapine: Puhellettava alttari
numero: Route 66
väri: Kirkkaus
Motto: Kauanko lento kestää?
Auto: Challenger-sukkula
KAURIS
Oot vanhoillinen känisevä kranttu, joka pelkää riskejä. Et tee mitään, oot siis laiska. Yksikään kaurisihminen ei oo koskaan tehnyt mitään merkittävää tässä eikä muissa maailmoissa. Kauriiden ei pitäis pysyä kauaa paikoillaan, koska ne karkoittavat ominaishajullaan muut pois. Kauris yrittää mielellään pujotella muiden liiveihin ja hakea muiden kautta menestystä. Mikäli Kauris yrittää selviytyä omin avuin (ei tietenkään tässä onnistu), hän alkaa syyttää muita uransa torpedoimisesta. Kauriilla on äärimmäisen ikävä tapa elää aivan helvetin vanhoiksi.
kapine: Kansaneläke
numero: Kansaneläkkeen perusosa
väri: Kelan kuori
Motto: Oi, voi, pakko tässä on vielä yrittää oi oi
Auto: Lada 1200L
VESIMIES
Sä oot neropatti, mut äärimmäisen mustasukkainen ja omistushaluinen diktaattori, vaik annat ymmärtää jotakin iha muuta. Valehtelet paljon. Oot hyvin piittaamaton ja epäkäytännöllinen, jonka vuoksi toistat virheitäsi ja erehdyksiäsi kuin magnetofoni yhä uudelleen ja uudelleen. Kaikki ihmiset ja jopa eläimet pitävät sua harvinaisen tyhmänä. Oot valmis sahaamaan vaikka oman pääsi irti, jotta saisit "ystäväsi" sanomaan, "sä oot mun paras ystävä". Seuraavalle ystävälle haukut edellisen ystäväsi ja oot valmis syömään vaikka omaa paskaasi, jotta saisit "ystäväsi" sanomaan, "sä oot mun paras ystävä"
kapine: Ystävänpäiväkortti
numero: Ääretön
väri: Mikä tahansa, joka miellyttää muita
Motto: Tulisitko ystäväksi yksinäiselle Vesimiehelle? Tietenkin tositarkoituksella!
Auto: Nivelbussi
KALAT
Sulla on vilkas mielikuvitus ja kuvittelet usein, ett salaiset agentit vakoilevat sinua. Keräilet erilaisia aseita ja kiikareita. Et tee vaikutusta lähimmäisiisi, joita raivostuttaa pöyhkeytesi. Sinulla ei ole lainkaan itseluottamusta, jonka vuoksi pelkäät kaikkea silmittömästi. Kaloilla on taipumus kiristää valtaapitäviä. Nuorena Kalat yleensä lähettävät nimettömiä uhkauskirjeitä tärkeille ihmisille, nimitellen näitä hassuilla, loukkaavilla nimillä. Koska Kalat vain haaveilevat kaikesta, he ovat vaarattomia tomppeleita ja kelpaavat taustakävelijöiksi tv-uutisten katunäkymä-filminpätkiin. Kalat tekevät valtavasti itsemurhia, koska he pelkäävät, että joku tulee ja nitistää. Kalat pelkäävät myös itsensä murhaamista, joten he yrittävät kusettaa itsensä tekemällä itsemurhan hukuttautumalla. Kalat ovat niin typeriä, että luulevat olevansa Kaloina hukkumattomia. Tämän vuoksi Kaloja naarataan paljon järvistä, meristä, joista ja kylpyammeista. Kaloilla on erinomaisen huvittava taipumus sotkea itsensä melkoiseen soppaan, joten Kalat sopivatkin parhaiten keittoihin.
kapine: Paska katiska
numero: Mikä tahansa numero, joka nousee alitajunnasta
väri: Kaikki neuroottiset värit
Motto: En minä ainakaan uskaltaisi!
Auto: Kupla -62
OINAS
Oot uudisraivaajatyyppiä, mut halveksit avoimesti muita ihmisiä. Oot äkkipikainen, kärsimätön, väkivaltainen etkä välitä muiden neuvoista. Koulussa Oinaat eivät opi lukemaan, koska eivät halua kuunnella muiden ohjeita. Et oo erityisen mukava henkilö. Oinas vammautuu yleensä päähän ja saa täten vitun tyylikkäitä arpia tauluunsa. Oinas on vihamiehenä kiitollinen, koska hän äkkipikaisena hulluna tappaa uhrinsa välittömästi ja alkaa vasta tämän jälkeen kiduttaa ruumista. Tämä kertonee riittävästä Oinaasta
kapine: Juoksuhauta
numero: YKKÖNEN
väri: Veri
Motto: Ketkä vitun muut
Auto: Formula 1
HÄRKÄ
Oot käytännöllinen ja umpiniskainen. Teet työtä kuin hullu, vaikka pohjimmiltasi oot vitun laiska paska. Härkiä on paljon mielisairaaloissa - potilaina. Useimmat pitävät sua arvaamattomana ja härkäpäisenä. Poliittisesti oot fanaattinen. Härät surmaavat usein puolisonsa riidan päätteeksi. Härkä tajuaa usein pitää turpansa kiinni, mutta heti sen avattuaan se joutuu helvetilliseen kiipeliin. Härkä on ikävä ihminen. Härkä alkaa vanhemmiten muistuttaa kulahtanutta rantalelua. Härkä on parhaimmillaan marinoituna.
kapine: Solarium
numero: Peruspäiväraha
väri: Rusketus
Motto: Ööö paistaako siellä varmasti aurinko ööö
Auto: Taksi
KAKSOSET
Oot nopea ja älykäs. Molemmat sukupuolet pitävät susta, koska oot lähes poikkeuksetta biseksuaali. Odotat saavasi kaiken ponnistelematta itse lainkaan. Oot helppoheikki ja kusipää. Sulla on voimakas tarve sukurutsaukseen. Sulla on lisäksi ainakin fantasioissasi suunnaton tarve naida kahden kanssa yhtä aikaa. Jos ei mikään muu auta, niin tuuttaat sormesi omaan pakoputkeen yhdynnän aikana. Tätä harrastavat niin mies- kuin naispuolisetkin Kaksoset. Jakomielitauti periytyy aina joltakin suvun Kaksoselta. Kaksoset saattavat juovuspäissään flirttailla jopa omalle peilikuvalleen. Joskus he jopa onnistuvat siinä, jolloin huomaavat lähteneensä jatkoille itsensä kanssa.
kapine: Puhelin
numero: 118
väri: Keltaiset sivut
Motto: Mä haluun eka jutella
Auto: Mikä tahansa kaksipaikkainen
RAPU
Oot symppis ja ymmärrät toistenki ongelmia. Sua on naurettavan helppo käyttää hyväkseen ja sulle nauretaan takanapäin - aina. Ensimmäiset sanat, jotka Rapu oppii ovat: "Minä olen äiti." Tätä hokevat niin pikkupojat kuin -tytötkin. Lykkäät aina kaikki asiat huomiseen, jonka takia susta ei ikinä tule yhtään mitään. Suurin osa sosiaaliavusta nauttivista on Rapuja. Itket paljon ja äänekkäästi, joka huvittaa suunnattomasti muita. Sulla on naurettava tarve yrittää kahlita kaikki läheisesi yhdeksi vitun nipuksi, jota yrität johtaa sairaan mustasukkaisen mielesi avulla. Tälläkin hetkellä miljoona ihmistä ympäri maailman rukoilee, ettei kukaan Rapu rakastuisi heihin.
kapine: Siveysvyö puolisolle
numero: Siveysvyön lukon numero
väri: Kaikki paitsi keitetyn ravun värinen
Motto: Et mene minnekkään! Missä sä olet? Milloin tulet? Tää muistetaan
Auto: Matkailuauto koko perheelle
LEIJONA
Sulla on harhakäsitys, että olisit synnynnäinen johtaja. Muut tajuavat, että oot vain mitätön kiipijä. Useimmilla Leijonilla on sadistinen simputtajan luonne, jonka vuoksi Leijonia ammutaan paljon armeijassa. Olet turhamainen etkä kestä rehellistä arvostelua. Röyhkeytesi on inhottavaa. Jalopeurat ovat valitettavasti vaan melko varakkaita. Leijonat mylvivät kuin mehtäsiat saadakseen äänensä kuuluviin, mutta todellisuudessa karjumisen kohteeksi joutuvat kuuntelemaan karjuntaa vain silkasta mielenkiinnosta. Suurin huomio kohdistuu Leijonan päästä toisinaan kuuluvaan "ping"-ääneen, jolloin karjumiseen käytetty pinnistys on katkaissut Leijonan päästä verisuonen ja tilan täyttää miellyttävä hiljaisuus.
kapine: Ratsupiiska
numero: Kahdestaan
väri: Parrasvalo
Motto: Eikö tuota esirippua saa muka nopeammin auki?
Auto: Ferrari
NEITSYT
Oot johdonmukainen ja inhoat epäjärjestystä. Saatat siivota autoasi 3 vuorokautta putkeen. Pikkutarkkuutesi raivostuttaa muita, joten Neitsyet eivät päädy lainkaan avioon. Oot kylmä ja tunteeton, lisäksi nukahtelet rakastellessasi. Neitsyet ovat mahdottoman hyviä bussikuskeja. Todennäköisesti juuri Neitsyt on kaikista tähtimerkeistä vittumaisin. Ihmeellinen tekopyhä säntillisyys ja patologinen turvallisuuden hakeminen käyvät joskus niin valtavasti muiden merkkien edustajien hermoille, että tapahtuu ikäviä asioita - Neitsyille. USA:n vankiloissa on paljon sarjamurhaajia, jotka ovat tappaneet vain Neitsyitä. He ovat varsin korkealla hierarkiassa. Kuolemaan tuomituista vain Neitsyiden kohdalla tuomio pannaan aina täytäntöön välittömästi.
kapine: Ehjä immenkalvo
numero: Mikä tahansa luotettava numero
väri: Mitä tahansa väri, joka ei haalistu, vaan pysyy aina samanlaisena.
Motto: Voi olla, mutta todellisuudessa
Auto: Seat Corboda Diesel 2,9l/100 km
VAAKA
Oot hauras lyyrikko ja sun on vaikea pitää jalat maassa. Jos oot mies, sulla on hyvin voimakkaita homoseksuaalisia taipumuksia. Onnistut työ- ja raha-asioissa mainiosti. Vaaka-naiset onnistuvat parhaiten prostituutiossa hyvän vaaka-asentonsa vuoksi. Vaa'at kuolevat äkillisiin sukupuolitauteihin. Vaaka on ainoa, joka jaksaa katsella omaa persettään peilistä vaik kuinka kauan. Vaaoilla on valitettavan usein varsin hyvät perseet. Naispuolinen Vaaka ei oo sisäistänyt, ett persettä ei ole suunniteltu vain katsottavaksi. Tästä johten Vaa'at eivät oo irtosuhteissa halutuinta riistaa.
kapine: Peili
numero: Vain 299,-
väri: Kevään muotiväri
Motto: Tää on aivan ihana! Voiko teillä maksaa Visalla?
Auto: Volvo S80
SKORPIONI
Oot ovela liikeasioissa eikä suhun voi niissäkään luottaa. Pääset huipulle, koska oot täysin kylmäverinen taktikko. Oot hyvin seksuaalinen, joten aloitat mastuboinnin jo tarhassa. Aikuisena sua kiihottavat erityisesti muiden puolisot. Useimmat Skorpionit ammutaan sänkyyn (ei omaan). Skorpioneille on kehittynyt varsin voimakas intuitio, joten ne saattavat yhdellä vilkaisulla havaita, keneltä ne saavat mahdollisimman primitiivistä seksiä lähimmän vartin aikana. 109% Skorpioneista käyttää sikana hyväkseen tätä lahjaa. Monet Skorpionien seksuaalisen himon kohteeksi joutuneet miettivät vielä vanhainkodissakin, ett mikä heihin oikein iski. Mikäli muisto palautuu elävänä mieleen, hiippailee tällainen vanhus vielä viimeisillä voimillaan onanoimaan vanhainkodin paskahuusiin.
kapine: 9 mm luoti (käyttämätön)
numero 69
väri: Makuuhuoneen valo
Motto: Käänny ympäri niin kokeillaan yhtä toista asentoa
Auto: Chevy Van plyyshisisustuksella
JOUSIMIES
Oot onnettoman optimistinen ja innostunut. Sulla on uhkarohkea taipumus luottaa onneesi, jota sulle ei oo suotu lainkaan. Suurin osa Jousimiehistä on alkoholisteja tai päihteiden väärinkäyttäjiä. Kännissä Jousimiehet kuvittelevat olevansa henkisiä opettajia. Kaikki pitävät Jousimiehiä naurettavina. Jousimiesten kasvonpiirteet muistuttavat usein hämmästyttävästi hevosen piirteitä. Yleensä Jousimiehet ovatkin hevosten reinkarnaatioita. Mikäli Jousimies ei sairasta keliakiaa, niin hänen lempiruokansa on ämpärillinen kauroja. Jousimiehellä on lähes poikkeuksetta voimakas tarve matkustaa. Jousimiehiä arvostetaan aina, kun ne on matkoilla.
kapine: Puhellettava alttari
numero: Route 66
väri: Kirkkaus
Motto: Kauanko lento kestää?
Auto: Challenger-sukkula
KAURIS
Oot vanhoillinen känisevä kranttu, joka pelkää riskejä. Et tee mitään, oot siis laiska. Yksikään kaurisihminen ei oo koskaan tehnyt mitään merkittävää tässä eikä muissa maailmoissa. Kauriiden ei pitäis pysyä kauaa paikoillaan, koska ne karkoittavat ominaishajullaan muut pois. Kauris yrittää mielellään pujotella muiden liiveihin ja hakea muiden kautta menestystä. Mikäli Kauris yrittää selviytyä omin avuin (ei tietenkään tässä onnistu), hän alkaa syyttää muita uransa torpedoimisesta. Kauriilla on äärimmäisen ikävä tapa elää aivan helvetin vanhoiksi.
kapine: Kansaneläke
numero: Kansaneläkkeen perusosa
väri: Kelan kuori
Motto: Oi, voi, pakko tässä on vielä yrittää oi oi
Auto: Lada 1200L
VESIMIES
Sä oot neropatti, mut äärimmäisen mustasukkainen ja omistushaluinen diktaattori, vaik annat ymmärtää jotakin iha muuta. Valehtelet paljon. Oot hyvin piittaamaton ja epäkäytännöllinen, jonka vuoksi toistat virheitäsi ja erehdyksiäsi kuin magnetofoni yhä uudelleen ja uudelleen. Kaikki ihmiset ja jopa eläimet pitävät sua harvinaisen tyhmänä. Oot valmis sahaamaan vaikka oman pääsi irti, jotta saisit "ystäväsi" sanomaan, "sä oot mun paras ystävä". Seuraavalle ystävälle haukut edellisen ystäväsi ja oot valmis syömään vaikka omaa paskaasi, jotta saisit "ystäväsi" sanomaan, "sä oot mun paras ystävä"
kapine: Ystävänpäiväkortti
numero: Ääretön
väri: Mikä tahansa, joka miellyttää muita
Motto: Tulisitko ystäväksi yksinäiselle Vesimiehelle? Tietenkin tositarkoituksella!
Auto: Nivelbussi
KALAT
Sulla on vilkas mielikuvitus ja kuvittelet usein, ett salaiset agentit vakoilevat sinua. Keräilet erilaisia aseita ja kiikareita. Et tee vaikutusta lähimmäisiisi, joita raivostuttaa pöyhkeytesi. Sinulla ei ole lainkaan itseluottamusta, jonka vuoksi pelkäät kaikkea silmittömästi. Kaloilla on taipumus kiristää valtaapitäviä. Nuorena Kalat yleensä lähettävät nimettömiä uhkauskirjeitä tärkeille ihmisille, nimitellen näitä hassuilla, loukkaavilla nimillä. Koska Kalat vain haaveilevat kaikesta, he ovat vaarattomia tomppeleita ja kelpaavat taustakävelijöiksi tv-uutisten katunäkymä-filminpätkiin. Kalat tekevät valtavasti itsemurhia, koska he pelkäävät, että joku tulee ja nitistää. Kalat pelkäävät myös itsensä murhaamista, joten he yrittävät kusettaa itsensä tekemällä itsemurhan hukuttautumalla. Kalat ovat niin typeriä, että luulevat olevansa Kaloina hukkumattomia. Tämän vuoksi Kaloja naarataan paljon järvistä, meristä, joista ja kylpyammeista. Kaloilla on erinomaisen huvittava taipumus sotkea itsensä melkoiseen soppaan, joten Kalat sopivatkin parhaiten keittoihin.
kapine: Paska katiska
numero: Mikä tahansa numero, joka nousee alitajunnasta
väri: Kaikki neuroottiset värit
Motto: En minä ainakaan uskaltaisi!
Auto: Kupla -62
Crybaby
Eihän tästä tuu mitään! Kattelen Americas Got Talentin kolmatta kautta ja en ole päässyt ekaa jaksoa pidemmälle, kun kyynelehdin jokaisen jatkoon päässeen kohdalla.Huh huh. Isäntä ihmettelee, mihin meidän talouspaperi aina hupenee. Mutta minkäs teet, kun liikuttaa!
Laughter and tears are meant to turn the wheels of the same machinery of sensibility; one is wind-power, and the other water-power; that is all. - Oliver Wendell Holmes
I often want to cry. That is the only advantage women have over men - at least they can cry. - Jean Rhys
maanantaina, syyskuuta 29, 2008
Keskipäivää
Koira kehitti valeraskauden ja alkoi tiputtaa maitoa nisistään. Että semmoista henkistä tukea meillä naaraalta toiselle. Liekö se aistii minun raskaushormoonini...?Eilen leikin pullantuoksuista kotiäitiä ja tein soijamakaroonilaatikon, kaksi erää sämpylöitä (puolet meni siskolle synttärilahjaksi) ja illalla vielä sitä pullaa. Virtaa riittää pesänrakennusvietin toteuttamiseen. Jonkun aikaa maltoin istua sohvalla tänään aamupäivällä ja lukea opinnäytetyön aineistoa läpi. Viime yönä nukuin muistaakseni ihan tai ainakin melkein katkeamattoman yön, vaikka kroppa yrittää opettaa kahelia vuorokausirytmiä vauvan tuloa varten.
Olen lueskellut melkeinpä koko raskauden ajan kahta netin keskustelupalstaa, helistin.fi:n Marraskuu 2008-odottajia ja suljettua msn-ryhmää Marrasmurut 2008, ainoastaan tuohon suljettuun ryhmään olen itse kirjoitellut.
Raskausuutisia olen saanut yllättäen tutuilta - tanssijatyttö odottaa esikoisvauvaa helmikuulle ja puupellettityttö (salanimi tulee siitä, että hän on ollut töissä Agrimarketissa, josta hain kaneille pellettejä häkinaluseksi) saattaa olla vaikka nyt synnyttämässä. Tillitien emännän kautta olen tutustunut erääseen, joka odottaa nyt toista lastaan. Yksi jumppakolleega on suurin piirtein samassa kohtaa raskautta menossa kuin minä. Ja kummisedän, vanhempieni tuttujen, tyttö odottaa toistaan myös. Tässä taidetaan olla "siinä iässä". Vauvanteko alkaa tuntua aika luonnolliselta siinä vaiheessa, kun huomaa ettei todellakaan ole ainoa, joka siirtyy siihen elämänvaiheeseen.
Oksensin suihkussa aamulla. Ensimmäinen pukli raskauden aikana siis raskausviikolla 34+1, että jo oli aikakin. Pahin virtapiikki lähti kyllä oksentelun vetäessä olon veteläksi, mutta jospa kumminkin laittaisi pyykkikoneen pesemään ja sitten vähän sitä ja tätä ja tuota... Yöh, välillä puistattaa. Pitäisikö tässä nyt syödä vai olla syömättä?
perjantaina, syyskuuta 26, 2008
Vauvaan valmistautumista
Nyt meillä on vaunut, mallia Brio Kombi 2008, ja tietenkin samaan sarjaan kuuluva hoitolaukku. Sponsored by tulevat isovanhemmat. Oliivinvihreä värivalinta on tahattoman bodycombat-henkinen.
Kävimme tutustumassa eilen OYS:n synnytysosastoon. Voin sanoa, että odotan synnytystä innolla. "Synnytys ei ole elämysmatka" oikaistaan synnytystoiveita käsittelevällä nettisivulla. Tä? Kyllä minä haluan synnyttää jo kokemuksen takia. Paljonko synnyttämisestä saa experience pointseja?
Lastenhuone alkaa rakentua kaaoksesta. Vierassänky lähti lämimään. Jasmilla oli jokseenkin katkeria luopumisen hetkiä, se on nukkunut siinä 120 cm leveässä sängyssä melko tottuneesti. "Mitä, siis... meinaatteko että mää nukun jossain lattialla?" Seuraavana arkiaamuna Jasmi soittaa poliisin petosrikosyksikköön ja peräänkuuluttaa oikeutta tässä kunniaan ja kotirauhaan liittyvässä törkeässä eläinsuojelurikoksessa.
Etsi kuvasta tilanteeseen tyytymätön dalmatialainen.
Kävimme tutustumassa eilen OYS:n synnytysosastoon. Voin sanoa, että odotan synnytystä innolla. "Synnytys ei ole elämysmatka" oikaistaan synnytystoiveita käsittelevällä nettisivulla. Tä? Kyllä minä haluan synnyttää jo kokemuksen takia. Paljonko synnyttämisestä saa experience pointseja?Lastenhuone alkaa rakentua kaaoksesta. Vierassänky lähti lämimään. Jasmilla oli jokseenkin katkeria luopumisen hetkiä, se on nukkunut siinä 120 cm leveässä sängyssä melko tottuneesti. "Mitä, siis... meinaatteko että mää nukun jossain lattialla?" Seuraavana arkiaamuna Jasmi soittaa poliisin petosrikosyksikköön ja peräänkuuluttaa oikeutta tässä kunniaan ja kotirauhaan liittyvässä törkeässä eläinsuojelurikoksessa.
Etsi kuvasta tilanteeseen tyytymätön dalmatialainen.
keskiviikkona, syyskuuta 24, 2008
Onko joulun jälkeistä elämää?
Tänään tuli opintorekisteriin vihdoin hätätilapotilaan hoidon harjoittelun suoritusmerkintä. Ja sain kuulemma myös iv-tentin läpi! Taidankin olla nero. Puuttuu enää vain opinnäytetyö. Sitten olen Sairaanhoitaja (AMK), Bachelor of Health Care. Minusta on tulossa myös Vauva Pietilän Äiti, Mother of Vauva Pietilä. Olo on kuin odottaisi joulua, mutta onko joulun jälkeen elämää? Onko edessä vain tissiä ja vauvanpissiä, vai saako tässä haaveilla jostain muustakin?
Olen aiemminkin siteerannut seuraavan pätkän Muppet Show'n Veterinarian's Hospitalista.
Miss Piggy: But I love him.
Rowlf: How could you love him? You're a nurse.
Miss Piggy: That may be true, but I am a woman first.
Rowlf: No, you're not. You're a pig first. Nurse second. I don't think woman made the top 10.
Välillä tuntuu siltä, että vauvatankin ja viittävaillevalmiin roolit kilpailevat ykkössijasta ja lohdutuspalkintoja ei jaeta. Olen kuin aromipesä (styroksista valmistettu haudutusastia, jota markkinoitiin 1990-luvulla Ostoskanava-ohjelmassa), joka odottaa avaamistaan ja hemmetin kauan ässehtineen murkinan valmiiksi julistamista.
OYS:n rekrytoinnin täti soitti ja kysyi, että milloin saan paperit ulos ja aionko mennä töihin. Sanoin, että menen äitiyslomalle. Eka kerta kun sen sanoi ääneen tuollaisessa asiayhteydessä. Välillä huokailen mol.fi:ssä ja haaveilen työpaikasta. Todella monenlaisia mielenkiintoisia työmahdollisuuksia on tarjolla sairaanhoitajalle, kun on älynnyt suuntautua psykiatrisen potilaan hoitotyöhön. Sitä voi sijoittua aika luovasti jonnekin sosiaali- ja terveysalan välimaastoon.
Haaveilenpa nyt elämästä, jota on vauvatankin ja viittävaillevalmiin jälkeen.
Haluaisin avantoon. Joskus kai synnytyksen jälkeen annetaan lupa mennä sorsien kanssa Tuiran uimalan avantoon, jos on jäätä niin että on avanto. Avannosta kun nousee, niin kyllä siinä on kroppa järkyttynyt niin, että ei pysty murehtimaan. Ja se on tosi surrealistinen hetki kun on kaulaa myöten kylmässä vedessä ja siinä silmien tasolla kanssasi pulikoi sorsa.
Haluaisin ratsastamaan. Olen katsellut kovasti ratsastustunteja internetistä ja tavoitteeni on siis ainakin kerran kavuta satulaan. Hevosten maailma on ollut minulle jonkinlainen onnen tyyssija tuossa joskus kymmenen vuotta sitten. Näin pitkään unia ratsastamisesta, koska lihasmuisti on niin ovela juttu, mutta en enää vuosiin.
Haluaisin takaisin pitämään bodypumppia ja bodycombattia. Haluaisin omat vakitunnit. Tuuraaminen ei ole läheskään sama kuin mennä pitämään tuntia tutuille. Tuttuja ne ovat jo yhden kerran jälkeen. Jumpanveto on ihan vähäjärkisen hauskaa ja keveää ja kaikenkaikkiaan vaan onnellista hommaa.
Aivan yhtä paljon kuin haluan noita sinänsä ihan realistisia ja toteutettavia asioita, nautin tästä päivästä katsellen jotenkin liikuttavaa realityohjelmaa Ten Years Younger, herkutellen kaakaolla ja itsetehdyillä sämpylöillä. Kohta menen jäähyttelyltä takaisin päiväsaunaan. Räkätauti rupeaa helpottamaan vähitellen ja ehkäpä uskaltaudun hakemaan Kalevan koiran kanssa näin iltapäivän aurinkoisena hetkenä. Sitä ennen lasi piimää. On tämä loistavaa. Voi pojat.
Olen aiemminkin siteerannut seuraavan pätkän Muppet Show'n Veterinarian's Hospitalista.
Miss Piggy: But I love him.
Rowlf: How could you love him? You're a nurse.
Miss Piggy: That may be true, but I am a woman first.
Rowlf: No, you're not. You're a pig first. Nurse second. I don't think woman made the top 10.
Välillä tuntuu siltä, että vauvatankin ja viittävaillevalmiin roolit kilpailevat ykkössijasta ja lohdutuspalkintoja ei jaeta. Olen kuin aromipesä (styroksista valmistettu haudutusastia, jota markkinoitiin 1990-luvulla Ostoskanava-ohjelmassa), joka odottaa avaamistaan ja hemmetin kauan ässehtineen murkinan valmiiksi julistamista.
OYS:n rekrytoinnin täti soitti ja kysyi, että milloin saan paperit ulos ja aionko mennä töihin. Sanoin, että menen äitiyslomalle. Eka kerta kun sen sanoi ääneen tuollaisessa asiayhteydessä. Välillä huokailen mol.fi:ssä ja haaveilen työpaikasta. Todella monenlaisia mielenkiintoisia työmahdollisuuksia on tarjolla sairaanhoitajalle, kun on älynnyt suuntautua psykiatrisen potilaan hoitotyöhön. Sitä voi sijoittua aika luovasti jonnekin sosiaali- ja terveysalan välimaastoon.
Haaveilenpa nyt elämästä, jota on vauvatankin ja viittävaillevalmiin jälkeen.
Haluaisin avantoon. Joskus kai synnytyksen jälkeen annetaan lupa mennä sorsien kanssa Tuiran uimalan avantoon, jos on jäätä niin että on avanto. Avannosta kun nousee, niin kyllä siinä on kroppa järkyttynyt niin, että ei pysty murehtimaan. Ja se on tosi surrealistinen hetki kun on kaulaa myöten kylmässä vedessä ja siinä silmien tasolla kanssasi pulikoi sorsa.
Haluaisin ratsastamaan. Olen katsellut kovasti ratsastustunteja internetistä ja tavoitteeni on siis ainakin kerran kavuta satulaan. Hevosten maailma on ollut minulle jonkinlainen onnen tyyssija tuossa joskus kymmenen vuotta sitten. Näin pitkään unia ratsastamisesta, koska lihasmuisti on niin ovela juttu, mutta en enää vuosiin.
Haluaisin takaisin pitämään bodypumppia ja bodycombattia. Haluaisin omat vakitunnit. Tuuraaminen ei ole läheskään sama kuin mennä pitämään tuntia tutuille. Tuttuja ne ovat jo yhden kerran jälkeen. Jumpanveto on ihan vähäjärkisen hauskaa ja keveää ja kaikenkaikkiaan vaan onnellista hommaa.
Aivan yhtä paljon kuin haluan noita sinänsä ihan realistisia ja toteutettavia asioita, nautin tästä päivästä katsellen jotenkin liikuttavaa realityohjelmaa Ten Years Younger, herkutellen kaakaolla ja itsetehdyillä sämpylöillä. Kohta menen jäähyttelyltä takaisin päiväsaunaan. Räkätauti rupeaa helpottamaan vähitellen ja ehkäpä uskaltaudun hakemaan Kalevan koiran kanssa näin iltapäivän aurinkoisena hetkenä. Sitä ennen lasi piimää. On tämä loistavaa. Voi pojat.
Tämän päivän tärkein tehtävä
"Jos tietäisin, että tämä on viimeinen kerta, kun näen sinun nukahtavan, peittelisin sinut huolellisemmin ja lukisin puolestasi rukouksen.
Jos tietäisin, että tämä on viimeinen kerta, kun näen sinun astuvan ulos ovesta, rutistaisin sinua lujasti ja kutsuisin takaisin halattavaksi.
Jos tietäisin, että tämä on viimeinen tapaamisemme, minulla olisi toki aikaa sanoa sinulle, että rakastan sinua.
Jos tietäisin, että tämä on viimeinen päivä, jonka me saamme elää yhdessä. Mutta eihän tämä vielä tähän lopu. Yksi päivä sinne tai tänne. Onhan päivä vielä huomennakin - onhan?
Todennäköisesti on. Ehdin korjata laiminlyöntini. Onneksi elämä tarjoaa loputtomasti uusia mahdollisuuksia, tilaisuuksia hyvittää. Huomenna voin kertoa sinulle, että rakastan sinua. Huomenna tarjoan sinulle apuani.
Mutta siltä varalta, että olen väärässä, eikä minulla olekaan kuin tämä päivä, sanon, että olet minulle hyvin rakas. Kaikki eivät näe huomista. Jollekulle tämä on viimeinen mahdollisuus puristaa toinen rintaansa vasten.
Miksi siis odottaa huomista, kun saman voi tehdä jo tänään?"
Positiivarit - Ajatusten Aamiainen
Jos tietäisin, että tämä on viimeinen kerta, kun näen sinun astuvan ulos ovesta, rutistaisin sinua lujasti ja kutsuisin takaisin halattavaksi.
Jos tietäisin, että tämä on viimeinen tapaamisemme, minulla olisi toki aikaa sanoa sinulle, että rakastan sinua.
Jos tietäisin, että tämä on viimeinen päivä, jonka me saamme elää yhdessä. Mutta eihän tämä vielä tähän lopu. Yksi päivä sinne tai tänne. Onhan päivä vielä huomennakin - onhan?
Todennäköisesti on. Ehdin korjata laiminlyöntini. Onneksi elämä tarjoaa loputtomasti uusia mahdollisuuksia, tilaisuuksia hyvittää. Huomenna voin kertoa sinulle, että rakastan sinua. Huomenna tarjoan sinulle apuani.
Mutta siltä varalta, että olen väärässä, eikä minulla olekaan kuin tämä päivä, sanon, että olet minulle hyvin rakas. Kaikki eivät näe huomista. Jollekulle tämä on viimeinen mahdollisuus puristaa toinen rintaansa vasten.
Miksi siis odottaa huomista, kun saman voi tehdä jo tänään?"
Positiivarit - Ajatusten Aamiainen
tiistaina, syyskuuta 23, 2008
Pakolliset kommentit Kauhajoen ammuskeluun
Missä on toimittajien ammattietiikka? Shokissa olevia ihmisiä ei pitäisi mennä haastattelemaan. Toimittajilla ei ole kriisityöntekijän silmää tilanteelle - shokki ei näy ulospäin- eikä ehkä sillä hetkellä helpottavalta tuntuva avautuminen haastattelijan mikrofoniin ole traumatisoituneelle terapiaa. Ks. Journalistiliiton eettisistä ohjeista "Trauma ja journalismi".
Mietin, pitäisikö tekijän omaisia kunnioittaa ja olla antamatta kaikkia henkilötietoja niin surutta yleisön tietoon - ja onko se tiedotusvälineiden oma valinta vai poliisin päätös. Mietin myös, kenellä on tiedotusvastuu, kun nyt eri lähteistä, aina Kauhajoen kunnanjohtajasta lähtien, leviää hajanaista tietoa tapahtumista, vaikka yleisö tarvitsisi selkeän kokonaiskuvan tilanteesta.
Ymmärrän kyllä, että taas vaaditaan lisää rahaa mielenterveystyöhön. Avohoidon epäonnistumisistahan tämä kertoo. Vai? Onko mielenterveytemme yhteiskunnan vastuulla?
Elämme pahoinvointivaltiossa, mutta kenen syy se on - tai jos ei osoitella ketään, kuka voisi ruveta sankariksi? Yhteiskunta koostuu perheistä ja piireistä, pienempien yhteisöjen yksiköistä. Olen miettinyt paljon viime aikoina mitä vanhemmuus on. Jos nuoret voivat huonosti, onko syy aina viihdeteollisuudessa? Ovatko nuoret aivan yksin? (Ja kyllä, puhun nuorista, vaikka tekijä oli 22-vuotias. Kukaan ei pimahda päivässä ja muutu tasapainoisesta ja onnellisesta ihmisestä psykopaatiksi.)
Saako täällä seota rauhassa?
Opetusministeri Sari Sarkomaan mukaan "lasten ja nuorten pahoinvoinnin ennaltaehkäisemiseen tarvitaan ennen muuta kuuntelevia aikuisia". Eikö jokaisella lapsella pitäisi olla kaksi, tai ainakin yksi, vanhempi häntä varten? Miksi omat vanhemmat eivät ole saatavilla?
Pääministeri Matti Vanhanen korosti "positiivista lähimmäisen vastuuta". Mutta nykyajan kulttuurihan on se, että ensinnäkin perheen asiat ovat perheen asioita eikä niitä levitellä ulkopuolisille ja toisekseen muiden asioihin ei puututa. Jos menet sanomaan naapurin lapselle, että eläpä kuse meidän jäälyhtyyn, niin sieltä tulee haistavittua samantien päin naamaa. "Turpa kii, sä et oo mun mutsi!" No missähän se sun mutsis oikein on?
Oulunsalossa ei ole mitään ongelmia saada aikaa sosiaali- ja terveyspalveluihin. Perhetyöntekijä, terveydenhoitaja, psykologi, sosiaalityöntekijä, lääkärit ovat saatavilla ja toivottavasti kynnys saada apua on matala. Astutaan kuntarajan yli Oulun puolelle ja tilanne on aivan toinen.
Olisin mielelläni tulevaisuudessa työtön sen takia, että psykiatriselle sairaanhoitajalle ei olisi asiakkaita, koska lähipiirit hoitaisivat tehtävänsä paremmin, eikä kukaan jäisi yksin. Kaikilla ei ole ketään. Tässä maailmassa on ihan liian vähän rakkautta.
Kun sä elät näinä kylminä aikoina.
Sun pitäs pitää huoli veljistä ja siskoista.
Ettei kyynisyys maata valloita.
Koita jaella vastaan vähän rakkautta.
Ettei kaikki tää suru ois hyödytöntä.
Lemmen täytyis olla pyyteetöntä.
Kuuntele sun sydäntä älä sun mieltä
Kyl sä tiedät et…
Kaikki kaipaa lempee. Eiks niin?
(Reino And The Rhinos - Lempee)
Mietin, pitäisikö tekijän omaisia kunnioittaa ja olla antamatta kaikkia henkilötietoja niin surutta yleisön tietoon - ja onko se tiedotusvälineiden oma valinta vai poliisin päätös. Mietin myös, kenellä on tiedotusvastuu, kun nyt eri lähteistä, aina Kauhajoen kunnanjohtajasta lähtien, leviää hajanaista tietoa tapahtumista, vaikka yleisö tarvitsisi selkeän kokonaiskuvan tilanteesta.
Ymmärrän kyllä, että taas vaaditaan lisää rahaa mielenterveystyöhön. Avohoidon epäonnistumisistahan tämä kertoo. Vai? Onko mielenterveytemme yhteiskunnan vastuulla?
Elämme pahoinvointivaltiossa, mutta kenen syy se on - tai jos ei osoitella ketään, kuka voisi ruveta sankariksi? Yhteiskunta koostuu perheistä ja piireistä, pienempien yhteisöjen yksiköistä. Olen miettinyt paljon viime aikoina mitä vanhemmuus on. Jos nuoret voivat huonosti, onko syy aina viihdeteollisuudessa? Ovatko nuoret aivan yksin? (Ja kyllä, puhun nuorista, vaikka tekijä oli 22-vuotias. Kukaan ei pimahda päivässä ja muutu tasapainoisesta ja onnellisesta ihmisestä psykopaatiksi.)
Saako täällä seota rauhassa?
Opetusministeri Sari Sarkomaan mukaan "lasten ja nuorten pahoinvoinnin ennaltaehkäisemiseen tarvitaan ennen muuta kuuntelevia aikuisia". Eikö jokaisella lapsella pitäisi olla kaksi, tai ainakin yksi, vanhempi häntä varten? Miksi omat vanhemmat eivät ole saatavilla?
Pääministeri Matti Vanhanen korosti "positiivista lähimmäisen vastuuta". Mutta nykyajan kulttuurihan on se, että ensinnäkin perheen asiat ovat perheen asioita eikä niitä levitellä ulkopuolisille ja toisekseen muiden asioihin ei puututa. Jos menet sanomaan naapurin lapselle, että eläpä kuse meidän jäälyhtyyn, niin sieltä tulee haistavittua samantien päin naamaa. "Turpa kii, sä et oo mun mutsi!" No missähän se sun mutsis oikein on?
Oulunsalossa ei ole mitään ongelmia saada aikaa sosiaali- ja terveyspalveluihin. Perhetyöntekijä, terveydenhoitaja, psykologi, sosiaalityöntekijä, lääkärit ovat saatavilla ja toivottavasti kynnys saada apua on matala. Astutaan kuntarajan yli Oulun puolelle ja tilanne on aivan toinen.
Olisin mielelläni tulevaisuudessa työtön sen takia, että psykiatriselle sairaanhoitajalle ei olisi asiakkaita, koska lähipiirit hoitaisivat tehtävänsä paremmin, eikä kukaan jäisi yksin. Kaikilla ei ole ketään. Tässä maailmassa on ihan liian vähän rakkautta.
Kun sä elät näinä kylminä aikoina.
Sun pitäs pitää huoli veljistä ja siskoista.
Ettei kyynisyys maata valloita.
Koita jaella vastaan vähän rakkautta.
Ettei kaikki tää suru ois hyödytöntä.
Lemmen täytyis olla pyyteetöntä.
Kuuntele sun sydäntä älä sun mieltä
Kyl sä tiedät et…
Kaikki kaipaa lempee. Eiks niin?
(Reino And The Rhinos - Lempee)
maanantaina, syyskuuta 22, 2008
"Mun booty näyttää himo isolta!"
Kirjastosta lähti tänään luettavaksi Irene Kristenin "Itsensä näköinen ihminen". Neuvolaa odotellessa ahmaisin jo puolet helppolukuisesta, ehkä minun makuuni liiankin yksioikoisesta, mutta ihan antoisasta kirjasta.
"Itsensä näköinen ihminen auttaa lukijaa pohtimaan, elääkö tämä oman kokoista elämää fyysisesti, psyykkisesti, sosiaalisesti, seksuaalisesti ja henkisesti. Nykyaikana elämme jatkuvaa puberteettia: tiedämme suurin piirein mitä tahdomme ja toimimme sen mukaan, mutta annamme muiden kantaa seuraukset. Kyllästymme helposti parisuhteissa, tavoittelemme täydellistä vartaloa, joogaamme, koska se on trendikästä. Emme riitä itsenämme. Haluamme olla rakastetumpia ja halutumpia.
Pukeudumme, ajattelemme ja olemme siten, kuten ajattelemme muiden tahtovan. Samalla käännämme itsellemme selkämme, vaiennamme omat toiveemme, joten olemme levottomia ja elämäämme tyytymättömiä.
Irene Kristeri on psykoterapeutti ja kouluttaja. Kristeri on perehtynyt erityisesti itsetuntoon ja tunne-elämään liittyviin aiheisiin. Hän on aiemmin kirjoittanut muun muassa teokset Tunteet ja syöminen (2003), Vahvaan vanhemmuuteen (2002) sekä Tule lähelle, mene pois - rakkaus ja riippuvuus parisuhteessa (1997)."
Neuvolakäynti. Rv 33+2. Kaikki hyvin täällä. Verenpaine 105/65, hemoglobiini 135. Paino oli pysynyt edelliskerrasta samassa, tai itseasiassa oli jopa parisataa grammaa vähemmän. Ei tarvisi minun puolestani tullakaan enempää... Ensi viikolla on jo ns. synnytystapa-arvio eli lääkärikäynti, jolloin nähdään pitääkö käydä äitiyspolilla katsomassa minkä kokoinen megabeebe sieltä on tulossa. Olisi kyllä mukava käydä ultrassa, jos saisi vaikka tietää että odotetaanko tyttöä vai poikaa.
Tällä viikolla kun pääsisi bodypumppiin ja vesijumpalle, niin olispa kyllä. Vähän meinaa flunssaa pukata, että tänään ei ainakaan urheilla. Kävin eilen balancessa, ja se teki hyvää perjantaina pumpissa kangistuneille reisille.
Hirmu mukavaa kun vauva muljuaa masussa. Voi pieni. Olen kuullut paljon vauvauutisia viime aikoina. Osa on haluttuja, osa tervetulleita vahinkoja... Olen iloinen siitä, että meidän vauva on alusta asti ollut haluttu, odotettu, 100% täsmäiskusuunniteltu. Elämässä sattuu paljon asioita, joita ei voi hallita, mutta jos en itse olisi tehnyt päätöstä saattaa mussukka alulle, niin tuntuisi kyllä siltä että virta vie kaarnalaivaa. Kuinka paljon elämää pystyy hallitsemaan? Jos heittäytyy siihen, että millekään ei voi mitään, niin mitä hyötyä on unelmoida, suunnitella, tavoitella yhtään mitään? Suhtautuuko asioihin eri tavalla, jos ne saa haluamatta? Yllätyksenä ja pyytämättä?
Osaammeko olla kiitollisia siitä, mitä saamme ilman tuskastelua? Niin kuin vaikka siskoista ja veljistä? Heidäthän on annettu ilman, että olemme itse pyytäneet. Parhaat asiat ovat usein sellaisia, jotka saa pyristelemättä. Auringonpaisteisen syksyisen iltapäivän saa vaikkei pyytäisi - mutta on jokaisesta kiinni nauttiiko siitä, vai vetäytyykö pimeään vetäen verhot ikkunan eteen.
Päivän oivallus: Jos käyttää hirveästi energiaa päästäkseen seuraavaan tavoitteeseen, voi unohtaa sen mitä on jo saavuttanut. Tai ainakaan ei ole aikaa nauttia siitä.
perjantaina, syyskuuta 19, 2008
Ihana arki
Aamulla herättiin ihmisten aikoihin ja vietiin Jasun kanssa tyhjät maito- ja piimätölkit ja haettiin Kaleva postilaatikosta. Kuukauden verran taas aamulehteä, kun K-kauppa lahjoittaa. Sen jälkeen pitää maksaa opiskelijayhdistyksen jäsenmaksu, niin saa taas kuukaudeksi. Vaikka ei se lehti oo mistään kotosin, mutta onpahan muutakin kuin R-kioskin mainos mihin kohdistaa katseen aamupuuroa lusikoidessa. Kaurapuuro oli jostain syystä aivan törkiän hyvää tänä aamuna.
Kiireettömät aamut on parhaita. Saan kiksejä ollessani niin pätevä, että aamulla siivoan ja teen puuroa ennen kuin mies herää. Aamutelevisiossa oli Alexander Stubb, joka vastaa käsitystäni ihannemiehestä. Katseenkestävä, akateeminen, urheiluhullu, yksiavioinen, tilannetajuinen ja puhuu vielä ymmärrettävästi ollakseen poliitikko. Joskus tuntuu, että suomalaiset poliitikot änkyttävät sekavia saadakseen suomalaiset tuntemaan itsensä tyhmäksi kun eivät ymmärrä: "no antaa niiden poliitikoiden hoitaa tuo politiikka, kun ei me juntit sitä tajuta kumminkaan".
Aamupäivä mateli etiäpäin täysin munattoman ja löysän musiikin, orkesterin nimeltä Joy Zipper, tahtiin. Orkesteria suositteli chillailuun kajaanilaistunut veljeni, jonka kanssa kommunikointi tapahtuu messengerin välityksellä.
Koko suku saisi asua tässä ihan lähistöllä, ja muualla asuvat voisivat paluumuuttaa itsensä Oulun lääniin. En tykkää semmoisesta nykyajan meiningistä, että kaikki asuvat ihan missä sattuu ja näkevät kerran vuodessa, ehkä, hautajaisissa tai paremmalla tuurilla häissä. Vaikka ei sukulaisia meinaa nähdä ikinä vaikka yhdet serkut asuvatkin Oulussa. Hyvä omatunto on siitä, että olen aktiivisesti mummostellut viime aikoina. Mummot ovat minulle hirmu tärkeitä naisenmalleja. Mummoni ovat todella erilaisia keskenään, mutta eri tavoin todella viisaita ihmisiä.
Koska jääkaapissa oli perinteinen vain-valo-ilmiö, kävimme Jasmin kanssa pyörällä kaupassa. Avara luonto tänään: kun ohjaustangossa roikkuu viimeisellä kolmanneksella raskaana oleva emäntä, tavallisesti flegmaattinen koira terävöittää aistinsa huomaamaan naapuruston oranssit kissat, joihin se ei normaalisti kiinnitä mitään huomiota. Surkea pieni hylätty dalmatialainen märisi koko ostosteluni ajan sydäntäsärkevästi K-kaupan ulkopuolella. Meille on tulossa muuten lähi-Siwa, mutta en tiiä milloin. Laitoin palautesivulta kysymyksen, koska sitten ei tarvitse enää miettiä joka päivä siitä ohi lyllertäessä, että milloinkohan tuo avataan.
Kiinteistönhoitajasetämies kävi katsomassa mitä läikkiä meillä on kylpyhuoneen seinän laatoissa. Arvelin kyseessä olevan ns. lose-lose-lose situationin, jonka vaihtoehdot ovat:
a) seinässä ei ole hometta, me olemme vain vainoharhaisia turhastavalittajia
b) seinässä on hometta ja joudumme lähtemään evakkoon
c) seinässä on hometta, mutta semmosta se on eikä sille mitään tehdä.
En tiedä mikä vaihtoehto oli totta, setämies pesi jollain aineella läikät pois ja sanoi, että peskää niitä seiniä. Olisin voinut sanoa, että käy nää pesemässä, kun se on mulle helpompaa sillä lailla, ja voit pestä myös ikkunat.
Palautin tutkimussuunnitelman ensimmäisen seminaarinjälkeisen korjatun version opettajille sähköpostilla. Odotan edelleen suoritusmerkintää opintorekisteriin hoitoelvytysharjoituksesta. En tiedä menikö tuossa päivänä eräänä ollut iv-tentti läpi, mutta epäilen suuresti josko moinen onnenkantamoinen olisi kohdalleni osunut. Päivä se on uusintatenttipäiväkin.
Illalla kävimme suunnitelmanmukaisen operaation äidin kanssa Beauty Centerillä bodypumpissa. Bodypump tuntui aivan ihanalta. Fiilis oli kyykkybiisissä kuin koiralla, joka on saanut häntänsä takaisin. Siis niinku mahtavaa. Jos joku kuvittelee, että pumppi jäisi minulta ikuisiksi ajoiksi siirtyessäni perhe-eläjäksi, niin turha luulo. Polttelee, polttelee. Milloin taas? Nykyinen ohjelma ei ole mikään tajunnanräjäyttäjä, mutta se on ihan sama, kun kickbackit (suosikkini ojentajaliikkeistä) pistävät käsivarren kuumenemaan joka tapauksessa.
Ainoa, mikä oli hankalaa mahan kanssa, oli nousta ylös laudalta penkkipunnerruksen ja ojentajakappaleen jälkeen. Askelkyykyissäkin massiivinen masu oli vähemmän tiellä kuin mitä kuvittelin. Paremminkin tunti todisti sitä, että olen ihan toimintakykyinen ihminen enkä mikään raskauden takia invalidisoitunut köppänä.
Superagentisti sain diilattua uudet bodypump- ja bodycombat-dvd:t itselleni kolleegan välityksellä toiselta salilta. En tiedä ehdinkö niitä opetella tai onko järkeä, mutta eipä ainakaan katkea numerointi koteloiden selkämyksessä hyllyrivissä.
Sehän on nyt sillä lailla, että ollaan raskauden vaiheessa rv 32+5. Seitsemän viikon päästä on virallinen pamahduspäivä, mutta mikäli tenava äitiinsä tulee, niin sillä on kiire pihalle jo aiemmin. Saa nähdä onko se perinyt ihastuttavasti kärsimättömän luonteen minulta vai tuskastuttavasti päättämättömän jästipäisyyden isältään, mikä tarkoittaa varmaan reipasta yliaikaa. Isovanhempien esittämä kohtuullinen toive oli aikaisempi syntymäpäivä, koska he ovat menossa Randy Newmanin konserttiin 14.11. Reilun viiden viikon päästä lapsi on sillä lailla valmis, että se saa tulla maailmaan luvan kanssa. Niin, että jos tulevat mummukka ja paapukka saisivat paijata kylliksi lapsenlasta, että malttavat sitten lähteä konserttimatkalle.
Mulla on sämpylöitä ja Finlandia-juustoa ja tiiättekö, yksi Vanilla-mansikkarahkavaahtoherkku, jota olen säästellyt. Taidanpa nauttia hetken herkutellen tämänhetkisen suosikkisarjani The Riches parissa, joka on edennyt katsomisaikataulussani toisen kauden kolmosjaksoon.
Kiireettömät aamut on parhaita. Saan kiksejä ollessani niin pätevä, että aamulla siivoan ja teen puuroa ennen kuin mies herää. Aamutelevisiossa oli Alexander Stubb, joka vastaa käsitystäni ihannemiehestä. Katseenkestävä, akateeminen, urheiluhullu, yksiavioinen, tilannetajuinen ja puhuu vielä ymmärrettävästi ollakseen poliitikko. Joskus tuntuu, että suomalaiset poliitikot änkyttävät sekavia saadakseen suomalaiset tuntemaan itsensä tyhmäksi kun eivät ymmärrä: "no antaa niiden poliitikoiden hoitaa tuo politiikka, kun ei me juntit sitä tajuta kumminkaan".
Aamupäivä mateli etiäpäin täysin munattoman ja löysän musiikin, orkesterin nimeltä Joy Zipper, tahtiin. Orkesteria suositteli chillailuun kajaanilaistunut veljeni, jonka kanssa kommunikointi tapahtuu messengerin välityksellä.
Koko suku saisi asua tässä ihan lähistöllä, ja muualla asuvat voisivat paluumuuttaa itsensä Oulun lääniin. En tykkää semmoisesta nykyajan meiningistä, että kaikki asuvat ihan missä sattuu ja näkevät kerran vuodessa, ehkä, hautajaisissa tai paremmalla tuurilla häissä. Vaikka ei sukulaisia meinaa nähdä ikinä vaikka yhdet serkut asuvatkin Oulussa. Hyvä omatunto on siitä, että olen aktiivisesti mummostellut viime aikoina. Mummot ovat minulle hirmu tärkeitä naisenmalleja. Mummoni ovat todella erilaisia keskenään, mutta eri tavoin todella viisaita ihmisiä.
Koska jääkaapissa oli perinteinen vain-valo-ilmiö, kävimme Jasmin kanssa pyörällä kaupassa. Avara luonto tänään: kun ohjaustangossa roikkuu viimeisellä kolmanneksella raskaana oleva emäntä, tavallisesti flegmaattinen koira terävöittää aistinsa huomaamaan naapuruston oranssit kissat, joihin se ei normaalisti kiinnitä mitään huomiota. Surkea pieni hylätty dalmatialainen märisi koko ostosteluni ajan sydäntäsärkevästi K-kaupan ulkopuolella. Meille on tulossa muuten lähi-Siwa, mutta en tiiä milloin. Laitoin palautesivulta kysymyksen, koska sitten ei tarvitse enää miettiä joka päivä siitä ohi lyllertäessä, että milloinkohan tuo avataan.
Kiinteistönhoitajasetämies kävi katsomassa mitä läikkiä meillä on kylpyhuoneen seinän laatoissa. Arvelin kyseessä olevan ns. lose-lose-lose situationin, jonka vaihtoehdot ovat:
a) seinässä ei ole hometta, me olemme vain vainoharhaisia turhastavalittajia
b) seinässä on hometta ja joudumme lähtemään evakkoon
c) seinässä on hometta, mutta semmosta se on eikä sille mitään tehdä.
En tiedä mikä vaihtoehto oli totta, setämies pesi jollain aineella läikät pois ja sanoi, että peskää niitä seiniä. Olisin voinut sanoa, että käy nää pesemässä, kun se on mulle helpompaa sillä lailla, ja voit pestä myös ikkunat.
Palautin tutkimussuunnitelman ensimmäisen seminaarinjälkeisen korjatun version opettajille sähköpostilla. Odotan edelleen suoritusmerkintää opintorekisteriin hoitoelvytysharjoituksesta. En tiedä menikö tuossa päivänä eräänä ollut iv-tentti läpi, mutta epäilen suuresti josko moinen onnenkantamoinen olisi kohdalleni osunut. Päivä se on uusintatenttipäiväkin.
Illalla kävimme suunnitelmanmukaisen operaation äidin kanssa Beauty Centerillä bodypumpissa. Bodypump tuntui aivan ihanalta. Fiilis oli kyykkybiisissä kuin koiralla, joka on saanut häntänsä takaisin. Siis niinku mahtavaa. Jos joku kuvittelee, että pumppi jäisi minulta ikuisiksi ajoiksi siirtyessäni perhe-eläjäksi, niin turha luulo. Polttelee, polttelee. Milloin taas? Nykyinen ohjelma ei ole mikään tajunnanräjäyttäjä, mutta se on ihan sama, kun kickbackit (suosikkini ojentajaliikkeistä) pistävät käsivarren kuumenemaan joka tapauksessa.
Ainoa, mikä oli hankalaa mahan kanssa, oli nousta ylös laudalta penkkipunnerruksen ja ojentajakappaleen jälkeen. Askelkyykyissäkin massiivinen masu oli vähemmän tiellä kuin mitä kuvittelin. Paremminkin tunti todisti sitä, että olen ihan toimintakykyinen ihminen enkä mikään raskauden takia invalidisoitunut köppänä.
Superagentisti sain diilattua uudet bodypump- ja bodycombat-dvd:t itselleni kolleegan välityksellä toiselta salilta. En tiedä ehdinkö niitä opetella tai onko järkeä, mutta eipä ainakaan katkea numerointi koteloiden selkämyksessä hyllyrivissä.
Sehän on nyt sillä lailla, että ollaan raskauden vaiheessa rv 32+5. Seitsemän viikon päästä on virallinen pamahduspäivä, mutta mikäli tenava äitiinsä tulee, niin sillä on kiire pihalle jo aiemmin. Saa nähdä onko se perinyt ihastuttavasti kärsimättömän luonteen minulta vai tuskastuttavasti päättämättömän jästipäisyyden isältään, mikä tarkoittaa varmaan reipasta yliaikaa. Isovanhempien esittämä kohtuullinen toive oli aikaisempi syntymäpäivä, koska he ovat menossa Randy Newmanin konserttiin 14.11. Reilun viiden viikon päästä lapsi on sillä lailla valmis, että se saa tulla maailmaan luvan kanssa. Niin, että jos tulevat mummukka ja paapukka saisivat paijata kylliksi lapsenlasta, että malttavat sitten lähteä konserttimatkalle.
Mulla on sämpylöitä ja Finlandia-juustoa ja tiiättekö, yksi Vanilla-mansikkarahkavaahtoherkku, jota olen säästellyt. Taidanpa nauttia hetken herkutellen tämänhetkisen suosikkisarjani The Riches parissa, joka on edennyt katsomisaikataulussani toisen kauden kolmosjaksoon.
tiistaina, syyskuuta 16, 2008
Live and let die
Jos jotain toivoisin itseltäni ja kanssaihmisiltä, niin vähän enemmän suvaitsevaisuutta, avarakatseisuutta, ymmärrystä ja hyväntahtoisuutta. Muiden elämäntilanteet ja valinnat voivat vaikuttaa ihan älyttömiltä. "Ottaisivat vastuuta! Olisivat miettineet sitäkin vähän aikaisemmin!" Mutta meillä jokaisella on vain yksi elämä elettävänä. Tämä ei ole kenraaliharjoitus, tämä on nyt tässä, ihan totta.
Mitä jos vietettäisiin vähemmän aikaa juoruten ja selän takana pahaa puhuen? Mitä jos sallittaisiin toisillemme ja itsellemme vähän enemmän? Mitä jos ei suhtauduttaisi paheksuen siihen, miten muut elämänsä haluavat elää? Mitä jos ei tarjottaisi niitä hemmetin hyviä neuvoja, jos niitä ei kukaan pyydä? Mitä jos vähän vähemmän kiinnittäisimme huomiota toinen toisemme luonnevikoihin ja käytöshäiriöihin ja pitäisimme niinsanotusti huolta omista asioistamme? Ratkottaisiin ensin omat ongelmat ennen kuin ruvetaan voivottelemaan muiden puolesta?
Ja jos vielä jotain toivoisin itseltäni ja kanssaihmisiltä, niin kykyä olla välittämättä siitä mitä muut ajattelevat ja sanovat. Kun kumminkin on niitä, joiden mielestä asiat pitäisi tehdä ihan toisin. Mitä jos ei otettaisi itseämme ja toisiamme ja elämää niin pirun raskaasti joka päivä? Mitä jos koitettaisiin löytää itsestämme ja toisistamme himpun verran rakastettavaa tänään? Mitä jos tänään käytettäisiin muiden arvosteluun kuluva energia oman itsen kehittämiseen ja korjaamiseen? Kehuttaisiin itseä, ja vähän muitakin, jos jää yli? Mitä jos tänään välitettäisiin itsestä niin paljon, ettei saastutettaisi omaa sielua puhumalla kenestäkään pahaa sanallakaan?
Käytettäisiin vain lempeitä ja armeliaita sanoja niistä joista puhutaan - myös itsestä.
"If you judge people, you have no time to love them." - Äiti Teresa
maanantaina, syyskuuta 15, 2008
Päivän opetus
Kaveri lähti hommiin Afrikkaan ja otti vihikoiransa mukaan. Siellä oli paljon haisteltavaa ja niinpä vihikoira eksyi viidakkoon. Kohta koira huomasi, että leopardi havitteli sitä lounaaksi ja niinpä olivat hyvät neuvot tarpeen. Koira nappasi luun maasta, käänsi selkänsä leopardille ja juuri kun leopardi oli hyökkäämässä, vihikoira sylkäisi luun suustaan ja sanoi: Huh huh, olipas pahanmakuinen leopardi, onneksi se on nyt syöty.
Leopardi kiitti onneaan, ettei ollut ehtinyt hypätä kimppuun ja lähti tiehensä. Apina oli kuitenkin puussa ja näki kaiken. Apina ajatteli, että jos hän käräyttää vihikoiran, hän saa leopardistä ystävän, eikä tämä enää yrittäisi syödä apinaa. Apina meni kertomaan leopardille, kuinka tätä oli älytetty. Leopardi suuttui silmittömästi ja huusi apinalle: Hyppää selkään ja tule katsomaan, kuinka höynäyttäjälle käy.
Vihikoira näki leopardin juoksevan apina selässään häntä kohti. Mikäs nyt neuvoksi? Vihikoira käänsi taas selkänsä ja sanoi suureen ääneen: Missähän se saatanan apina viipyy? Minähän lähetin sen hakemaan uutta leopardia jo puoli tuntia sitten. Nälkähän tässä tulee.
Tarinan opetus?
Perseennuoleminen voi auttaa sinua hetkellisesti, mutta taitava paskanpuhuja selviää tilanteesta kuin tilanteesta.
Leopardi kiitti onneaan, ettei ollut ehtinyt hypätä kimppuun ja lähti tiehensä. Apina oli kuitenkin puussa ja näki kaiken. Apina ajatteli, että jos hän käräyttää vihikoiran, hän saa leopardistä ystävän, eikä tämä enää yrittäisi syödä apinaa. Apina meni kertomaan leopardille, kuinka tätä oli älytetty. Leopardi suuttui silmittömästi ja huusi apinalle: Hyppää selkään ja tule katsomaan, kuinka höynäyttäjälle käy.
Vihikoira näki leopardin juoksevan apina selässään häntä kohti. Mikäs nyt neuvoksi? Vihikoira käänsi taas selkänsä ja sanoi suureen ääneen: Missähän se saatanan apina viipyy? Minähän lähetin sen hakemaan uutta leopardia jo puoli tuntia sitten. Nälkähän tässä tulee.
Tarinan opetus?
Perseennuoleminen voi auttaa sinua hetkellisesti, mutta taitava paskanpuhuja selviää tilanteesta kuin tilanteesta.
Bodypump on my mind
Tunnen suurta kaipuuta takaisin bodypump- ja bodycombat-tunneille. Näin viime yönä unta bodypumpista. Siitä on nimittäin pari kuukautta kun olen viimeksi pumpissa oikiasti käynyt - järkyttävää.
Lauloin unessa mukana niin kovaa ku pystyin... Selkäbiisinä oli Fly on the wings of love ja rupesin siinä melkein kyynelehtimään ja selitin eräälle kolleegalle miten olen niin herkillä kun olen raskaana.
Siellä oli joku ihan urpo miesvetäjä (jolle kaikki puhui englantia, vaikka sillä oli suomalainen nimi kylläkin), joka ei siis osannut ihan mittään ja tunti loppuikin sen selkäbiisin jälkeen kun siihen oli mennyt niin kauan aikaa, että jonkun lattaritunnin piti jo alkaa. Menin sitten sille ukkelille omassa loistavuudessani selittämään miten tunti pitäisi pitää ja mitä se ohjaaminen on, vaan ei se vissiin tajunnut.
Että terve... pitäisköhän mennä käymään jossain tunnilla ja tehdä kilon painoilla. Tai ehkäpä lähden vaan näiden kertyneiden raskauskilojeni (joita on vielä aikaa kerätä 6-10 viikkoa) kanssa sauvakävelylle. Miettikääpä omalle kohallenne, kaikki bp-fanaatikot... kyllä tässä rupiaa psyyke rakoilemaan... sitähän hoidetaan sitten suklaalla... Mua ei päästetä enää koskaan vetämään tunteja, koska norsuilla ei voi olla lisenssiä.
Nyt on syyskuun puoliväli. En oikein hahmota ajankulua. Milloin pääsee taas bodypumppiin?
Lauloin unessa mukana niin kovaa ku pystyin... Selkäbiisinä oli Fly on the wings of love ja rupesin siinä melkein kyynelehtimään ja selitin eräälle kolleegalle miten olen niin herkillä kun olen raskaana.
Siellä oli joku ihan urpo miesvetäjä (jolle kaikki puhui englantia, vaikka sillä oli suomalainen nimi kylläkin), joka ei siis osannut ihan mittään ja tunti loppuikin sen selkäbiisin jälkeen kun siihen oli mennyt niin kauan aikaa, että jonkun lattaritunnin piti jo alkaa. Menin sitten sille ukkelille omassa loistavuudessani selittämään miten tunti pitäisi pitää ja mitä se ohjaaminen on, vaan ei se vissiin tajunnut.
Että terve... pitäisköhän mennä käymään jossain tunnilla ja tehdä kilon painoilla. Tai ehkäpä lähden vaan näiden kertyneiden raskauskilojeni (joita on vielä aikaa kerätä 6-10 viikkoa) kanssa sauvakävelylle. Miettikääpä omalle kohallenne, kaikki bp-fanaatikot... kyllä tässä rupiaa psyyke rakoilemaan... sitähän hoidetaan sitten suklaalla... Mua ei päästetä enää koskaan vetämään tunteja, koska norsuilla ei voi olla lisenssiä.
Nyt on syyskuun puoliväli. En oikein hahmota ajankulua. Milloin pääsee taas bodypumppiin?
torstaina, syyskuuta 11, 2008
Täyspäi(väi)stä opiskelua klo 8.30-16.00
Koululla pönötän, syömään voi mennä ehkä tuossa puolen tunnin päästä ja sitten iv-koulutukseen iltapäiväksi. Eilen oli hankalaa keskittyä neljä tuntia luennolla, kun Vauva Pietilä ei voinut millään suhtautua aikuismaisesti (no hei, onko vähän liikaa vaadittu sikiöltä) vaan halusi vaan leikkiä mutsin kanssa.
Rentoa päivää kaikille. Älkää ottako sitä niin vakavasti! Ottaakee mallia Davidista.
Meillä on nyt nimet sekä tytölle että pojalle, että antaa tulla kumpi vaan. Tähdenlennoltakin olisi pitänyt toivoa helmikuun ovulaatiossa, mutta kun ei sillä kertakaikkiaan ole väliä. Minulla ei ole koskaan ollut isoveljeä, joten se on ihan kiva jos esikoinen on poika. Ei minulla kyllä ole ollut isosiskoakaan, että eipä sillä, että enpä tiedä mikä logiikka tuossa on. Se olisi jotenkin tyhmää toivoa jompaa kumpaa, kun se on kaikista vähiten minun päätäntävallassani näillä X-kromosomeilla.
Toinen opinnäytetyön ohjaaja, ns. metodiohjaaja, oli unohtanut merkata kalenteriin, että meillä piti olla tänä aamuna palaveri, mutta kävin sitten tutkimussuunnitelman läpi sisällönohjaajan kanssa. Sanoin, että pyrin mieluummin hyvään arvosanaan kuin sutaisen kasaan jonkun mikä menee läpi, ja että sen mukaan saa myös ohjata. Sain suuntaa ja rajausta ja homma on jälleen kerran helpompaa. Valmistuminen häämöttää horisontissa, eikä tarvi siristellä kun kaukoputkella katsoo. Voi jopa olla että käy semmoinen merirosvokomedinen källi, että se putki on väärinpäin ja maata on jalkojen alla ihan tuossa tuokiossa niin että töksähtää ja hattu putoaa rantahiekalle.
Poppi jyskää kuulokkeista varmasti myös muiden atk-luokassa istuvien korviin. David Hasselhoff - Looking for freedom.
Rentoa päivää kaikille. Älkää ottako sitä niin vakavasti! Ottaakee mallia Davidista.
tiistaina, syyskuuta 09, 2008
Yhentekeviä havaintoja
Sellaisista ihmisistä on helppo pitää, jotka nauravat jutuilleni. Niin kuin samassa ryhmässä kanssani psykiatriseen hoitotyöhön suuntautuneet opiskelijakolleegani, jotka eivät voi ottaa ihan mitään sanomaani vakavasti, mikä onkin asian kääntöpuoli. Paineet sille, mitä olinkaan sanomassa, nousevat, jos yleisö nauraa jo ennen punch linea.
Kylläpä teki hyvää höröttää lajitovereiden luona kylässä eilen illalla, iltapalaksi täytekakkua synttärisankarin kanssa. Vajaaälyinen hörötys on parasta lääkettä, vaikka vain viihdekäytössä ettei olis kipeäkään. Sosiaalisuuden nimissä tarkoituksena on mennä torstaina tämän ystävättären ja ystävättäriensä käsityöiltamaan. Sinne pitäisi olla jotain käsityötä ilmeisesti, mikäli haluaa soluttautua. Kelpaako muovailuvaha?
Olin eilen kodinhengetär ja tein pannaria ja tonnikalalasagnea. Meillä on vanhaksi menevien kermaviilien ongelmaketjuuntuma. Yksi purkki meni (olikohan se parasta ennen 3.9.) pannariin ja nyt on 8.9. vanhaksi mennyt purkki odottamassa, että mihinkähän sen sitten laittaisi. Eihän haaskaamiseen ole varaa tällä tulotasolla. Se syödään tai itketään ja syödään tai pidetään nenästä kiinni ja syödään.
Raskaus on matemaattisesti niin pitkällä kuin rv 31+3. Piti käydä ronkittavana tarkastamassa tilannetta runsaiden harjoitussupistusten vuoksi. Lääkäri hymyili ihan mitään tarkoittamatta, kai se on sellainen ystävällisyysnaamari. Mutta että kaikki ookoo. Pätevältä (harhaanjohtavasti!) vaikuttanut sosiaalityöntekijäkin hymyili eilen, tai kai se hymyili, en nyt muista. Asiat vaikuttivat olevan selkeitä ja kumminkin tänään postista tuli ihan vajaa päätös, joka oli tehty ihan millä luvuilla sattuu ja siitä puuttui matkoihin ruinatut rahat. Oli kyllä maininta että lisätukea haettu koulumatkoihin, mutta ei mitään päätöstä asiasta. Että mitä hemmettiä.
Sama kun joku laittaa sähköpostissa, että tässä sulle tämmönen ja liitetiedosto puuttuu. Siinä oot sitten monttu auki. Se rassaa huudella perään, että niin, missä on ja mikä. Meneeköhän elämästä ehkä 7 % semmoiseen ylimääräiseen.
Opintorekisterillä on opintopisteummetus. 188 ei muutu sitten ihan niin millään isommaksi numeroksi. Rassaa ootella. Hirviän selkeästi näkyy tämä kauhalla annettu kärsimättömyys vai onko se pikkulusikalla annettu kärsivällisyys. Tämän kuun aikana ne kumminkin tulee ne opintopisteet, tai sitten ei. Voi se olla, että tuleekin vain lisäyskorjausmuutostäydennysvaatimuksia. Antakaa vaikka ykkösiä, kunhan annatte. Ei se laatu vaan se määrä.
Kaikki on aivan mainiosti, voin hyvin ja olen onnellinen ja pöljän tyytyväinen. Ihmettelen joka päivä, miten hienoa on oppia kaikkea elämästä ja ihmisistä, vaikka ei oppiminen ole mikään itseisarvo, että kerääpä käsitystä kunnes kuolet. Ei me tulla valmiiksi. Mutta opinnäytetyö voi tulla. Parasta ei ole se, että mitä sen jälkeen saa, vaan se, että sitä ei tarvi sitten enää tehdä. Ei ne hommat tekemällä lopu. Mulla on loppuelämäksi viisisataa haavetta, mitkä odottaa toteuttamistaan. Aina kun yhden asian saa, niin purkka-automaatista tulee uusi pyöreä unelma, plop.
Maailmalla on ollut tämän viikon aikana jo paljon näytettävää ja opetettavaa. Niin siinä käy kun on utelias muita ihmisiä kohtaan ja lopettaa hetkeksi oman napansa kaivamisen ja kiinnostuu siitä, mitä muille kuuluu. Napa on konkreettisesti muuttanut olomuotoaan niin, ettei sinne jää paljoa kaiveltavaa, jos nyt ehkä joku tietää mitä raskaus navalle tekee. Olen muuten säästynyt raskausarvilta käsittääkseni. Vaikka TV-shopin raskausarpienpoistovoideihme melkein myi itse itsensä, kun kaukosäätimessä oli kai patterit vähissä tai miksi lie en heti vaihtanut kanavaa. Pitää olla varuillaan sitten äitiyslomalla sen TV-shopin kanssa. Sitä ei tiedäkään mitä kaikkea sitä tarvitsee, kun antaa muiden kertoa.
Ja palaanpa takaisin tähän elämän rikkauteen. Saako elämänkoulusta lintsata? Olen kokenut asioita, jotka tekevät suvaitsevaisemmaksi ja viisaammaksi ja avoimemmaksi, mutta välillä haluaisin vain katsoa jotain ihan tuhannen turhaa telkkariohjelmaa, Joku huippumalli hukassa ja vielä mieluummin Top Cheffiä, että tehdään ruuasta elämää isompi asia ja yhdistetään siihen koko ihmisen tunneskaala. Välillä tulee sellainen yliannostus elämän suolaa ja sokeria, että sitä henkistä kasvua ei vaan kestä. Kasvukipuja. Ja aivoille ihan liikaa kerralla, ne pitäisi pysäyttää niin kuin sydän pysäytetään defibrillaattorilla. Suositellaan iskua. IRTI POTILAASTA. Aivot nollattu.
Unetkin ovat niin intensiivisiä, että niistä jää tahma aamupäiväksi, melkein pitäisi käydä aamulla suihkussa ja hinkata, että pesisi ne unet pois ja olisi ihan realiteeteissa ja todellisuuteen orientoitunut.
Jospa unet kuitenkin nollaisivat. Tai eivät ne nollaa, kun laittavat vaan vähän niin kuin työpöytää järjestykseen. Ja se on ihan hyvä. Nollaus on vaan sitä, että pyyhitään kaikki romu pöydältä alas kuin elokuvissa toimistoseksiä varten. Kumminkin ne rojut joutuu sitten jossain vaiheessa joku keräämään, ja sitä ennen on joku voinut jo kolhia jalkansa nitojaan. Tarpeeksi unta, vähemmän kiroilua.
Kylläpä teki hyvää höröttää lajitovereiden luona kylässä eilen illalla, iltapalaksi täytekakkua synttärisankarin kanssa. Vajaaälyinen hörötys on parasta lääkettä, vaikka vain viihdekäytössä ettei olis kipeäkään. Sosiaalisuuden nimissä tarkoituksena on mennä torstaina tämän ystävättären ja ystävättäriensä käsityöiltamaan. Sinne pitäisi olla jotain käsityötä ilmeisesti, mikäli haluaa soluttautua. Kelpaako muovailuvaha?
Olin eilen kodinhengetär ja tein pannaria ja tonnikalalasagnea. Meillä on vanhaksi menevien kermaviilien ongelmaketjuuntuma. Yksi purkki meni (olikohan se parasta ennen 3.9.) pannariin ja nyt on 8.9. vanhaksi mennyt purkki odottamassa, että mihinkähän sen sitten laittaisi. Eihän haaskaamiseen ole varaa tällä tulotasolla. Se syödään tai itketään ja syödään tai pidetään nenästä kiinni ja syödään.
Raskaus on matemaattisesti niin pitkällä kuin rv 31+3. Piti käydä ronkittavana tarkastamassa tilannetta runsaiden harjoitussupistusten vuoksi. Lääkäri hymyili ihan mitään tarkoittamatta, kai se on sellainen ystävällisyysnaamari. Mutta että kaikki ookoo. Pätevältä (harhaanjohtavasti!) vaikuttanut sosiaalityöntekijäkin hymyili eilen, tai kai se hymyili, en nyt muista. Asiat vaikuttivat olevan selkeitä ja kumminkin tänään postista tuli ihan vajaa päätös, joka oli tehty ihan millä luvuilla sattuu ja siitä puuttui matkoihin ruinatut rahat. Oli kyllä maininta että lisätukea haettu koulumatkoihin, mutta ei mitään päätöstä asiasta. Että mitä hemmettiä.
Sama kun joku laittaa sähköpostissa, että tässä sulle tämmönen ja liitetiedosto puuttuu. Siinä oot sitten monttu auki. Se rassaa huudella perään, että niin, missä on ja mikä. Meneeköhän elämästä ehkä 7 % semmoiseen ylimääräiseen.
Opintorekisterillä on opintopisteummetus. 188 ei muutu sitten ihan niin millään isommaksi numeroksi. Rassaa ootella. Hirviän selkeästi näkyy tämä kauhalla annettu kärsimättömyys vai onko se pikkulusikalla annettu kärsivällisyys. Tämän kuun aikana ne kumminkin tulee ne opintopisteet, tai sitten ei. Voi se olla, että tuleekin vain lisäyskorjausmuutostäydennysvaatimuksia. Antakaa vaikka ykkösiä, kunhan annatte. Ei se laatu vaan se määrä.
Kaikki on aivan mainiosti, voin hyvin ja olen onnellinen ja pöljän tyytyväinen. Ihmettelen joka päivä, miten hienoa on oppia kaikkea elämästä ja ihmisistä, vaikka ei oppiminen ole mikään itseisarvo, että kerääpä käsitystä kunnes kuolet. Ei me tulla valmiiksi. Mutta opinnäytetyö voi tulla. Parasta ei ole se, että mitä sen jälkeen saa, vaan se, että sitä ei tarvi sitten enää tehdä. Ei ne hommat tekemällä lopu. Mulla on loppuelämäksi viisisataa haavetta, mitkä odottaa toteuttamistaan. Aina kun yhden asian saa, niin purkka-automaatista tulee uusi pyöreä unelma, plop.
Maailmalla on ollut tämän viikon aikana jo paljon näytettävää ja opetettavaa. Niin siinä käy kun on utelias muita ihmisiä kohtaan ja lopettaa hetkeksi oman napansa kaivamisen ja kiinnostuu siitä, mitä muille kuuluu. Napa on konkreettisesti muuttanut olomuotoaan niin, ettei sinne jää paljoa kaiveltavaa, jos nyt ehkä joku tietää mitä raskaus navalle tekee. Olen muuten säästynyt raskausarvilta käsittääkseni. Vaikka TV-shopin raskausarpienpoistovoideihme melkein myi itse itsensä, kun kaukosäätimessä oli kai patterit vähissä tai miksi lie en heti vaihtanut kanavaa. Pitää olla varuillaan sitten äitiyslomalla sen TV-shopin kanssa. Sitä ei tiedäkään mitä kaikkea sitä tarvitsee, kun antaa muiden kertoa.
Ja palaanpa takaisin tähän elämän rikkauteen. Saako elämänkoulusta lintsata? Olen kokenut asioita, jotka tekevät suvaitsevaisemmaksi ja viisaammaksi ja avoimemmaksi, mutta välillä haluaisin vain katsoa jotain ihan tuhannen turhaa telkkariohjelmaa, Joku huippumalli hukassa ja vielä mieluummin Top Cheffiä, että tehdään ruuasta elämää isompi asia ja yhdistetään siihen koko ihmisen tunneskaala. Välillä tulee sellainen yliannostus elämän suolaa ja sokeria, että sitä henkistä kasvua ei vaan kestä. Kasvukipuja. Ja aivoille ihan liikaa kerralla, ne pitäisi pysäyttää niin kuin sydän pysäytetään defibrillaattorilla. Suositellaan iskua. IRTI POTILAASTA. Aivot nollattu.
Unetkin ovat niin intensiivisiä, että niistä jää tahma aamupäiväksi, melkein pitäisi käydä aamulla suihkussa ja hinkata, että pesisi ne unet pois ja olisi ihan realiteeteissa ja todellisuuteen orientoitunut.
Jospa unet kuitenkin nollaisivat. Tai eivät ne nollaa, kun laittavat vaan vähän niin kuin työpöytää järjestykseen. Ja se on ihan hyvä. Nollaus on vaan sitä, että pyyhitään kaikki romu pöydältä alas kuin elokuvissa toimistoseksiä varten. Kumminkin ne rojut joutuu sitten jossain vaiheessa joku keräämään, ja sitä ennen on joku voinut jo kolhia jalkansa nitojaan. Tarpeeksi unta, vähemmän kiroilua.
sunnuntaina, syyskuuta 07, 2008
Morning person
Joka aamu Afrikassa gaselli herää. Se tietää, että sen täytyy juosta nopeampaa kuin nopein leijona, tai se tulee tapetuksi. Joka aamu leijona herää. Se tietää, että sen täytyy juosta nopeampaa kuin hitain gaselli, tai se nääntyy nälkään. Ei ole väliä oletko leijona vai gaselli... kun aurinko nousee, sinun on parempi lähteä juoksemaan.
No, ei tällä mahalla. Mutta aurinkoinen aamukävely pilkullisen koiran kanssa kumminkin!
Parasta on saada jotakin hukattua takaisin. Vaikka ei sen abstraktimmassa kuin mp3-soittimen muodossa. Minun on erittäin helppo hukata mitä tahansa koiraa pienempää. No, aviomieshän sen kumminkin löysi. Mp3-soittimen kauneus piilee siinä, että voin kuunnella mitä tahansa sontaa aamukävelyllä häiritsemättä ympäristöä... muulla kuin viime vuosituhannen tanssiliikkeillä. Hammertime!
Kahvi tuoksuu. Voin juoda päivittäisen puolikupilliseni. Onko kenelläkään hyvää jääkahvin ohjetta?
Lontoo-Oulunsalo 1-0. Koitan keksiä jotain insinöörille läpimenevämpää syytä muuttaa, koska ilmeisesti frappuccinon takia ei vielä irtisanota asuntoa.
No, ei tällä mahalla. Mutta aurinkoinen aamukävely pilkullisen koiran kanssa kumminkin!
Parasta on saada jotakin hukattua takaisin. Vaikka ei sen abstraktimmassa kuin mp3-soittimen muodossa. Minun on erittäin helppo hukata mitä tahansa koiraa pienempää. No, aviomieshän sen kumminkin löysi. Mp3-soittimen kauneus piilee siinä, että voin kuunnella mitä tahansa sontaa aamukävelyllä häiritsemättä ympäristöä... muulla kuin viime vuosituhannen tanssiliikkeillä. Hammertime!
Kahvi tuoksuu. Voin juoda päivittäisen puolikupilliseni. Onko kenelläkään hyvää jääkahvin ohjetta?
Lontoo-Oulunsalo 1-0. Koitan keksiä jotain insinöörille läpimenevämpää syytä muuttaa, koska ilmeisesti frappuccinon takia ei vielä irtisanota asuntoa.
keskiviikkona, syyskuuta 03, 2008
Rento, reipas, räkäinen
Nenä vuotaa, silmät vuotaa, aivastuttaa. Ties monenkohan tunnin päiväunet otin tuossa. Onneksi maltoin, en yleensä meinaa saada päivällä unta. Kai unikoiran viereen ottaminen auttoi. Työhuoneen sängyllä saa sessekin pötköttää. Oi se on ihana sesse.
Pikkasenko outoja unia näin. Taas. Mietin siinä kuinka kivistä ihmistä voi elvyttää sähköllä. Viime yönä ajelin siskon kanssa semmoisella lasten pienellä potkumopolla Kempeleeseen, mutta Kempeleessä tajusimme, että eihän semmoinen ole mahdollista, niin sitten emme päässeet takaisin. Suurimmat esteet ovat korviemme välissä. Heti kun sanoo, että eihän se voi onnistua, niin ei se voi enää onnistua.
Mutta olenkos reipas, tänään kävin opponoimassa tutkimussuunnitelmaseminaarissa. Lunssasta huolimatta jaksoin sinnikkäästi esittää eriäviä mielipiteitäni siitä, kannattaako opinnäytetyöllä hakea merkittävää parannusta maailman asioiden tilaan - minun mielestäni opinnäytetyö on 15 op arvoinen osoitus omasta oppimisesta eikä sille pitäisi asettaa liian suuria tavoitteita työelämän kehittämiseksi tahi mullistavien tutkimustulosten saavuttamiseksi suhteessa aika kepoiseen työmäärään. Ilmeisesti osoitin tällä realismia peräänkuuluttavalla kommentillani "meidän opinnäytetyöt on tosi tärkeitä"-idealisteille olevani hirmu kyyninen. En käsitä miksi ammattikorkeakouluista pitäisi tehdä pikkutiedekorkeakouluja. Meiltä pitäisi valmistua ajattelevia, mutta ennen kaikkea päteviä käytännön immeisiä. Eikä omaa tutkimusosaamistaan amk-opiskelijana pitäisi arvioida kovin korkealle muutaman opintopisteen tieteellisten perusopintojen jäljiltä. Jäitä hattuun.
"Meiltä valmistuu työelämässä todella arvostettuja ja laadukkaita opinnäytetöitä", sanoi opettaja, ja teki mieli sanoa, että otapa se säkki pois päästä. Missä todellisuudessa ne elävät ja missä määrin itsepetos on itsekunnioituksen säilyttämiseksi sallittua.
Huomenna vielä luvassa ensiapuharjoituksia, joihin on varattu neljä ja puoli tuntia aikaa. Se on oikein semmoinen Loppuharjoitus, enkä oikein tiedä mitä odottaa siltä. Ilmeisesti perinteisiä lavastettuja rastiharjoituksia, joissa joku on saanut palovamman, joku syönyt pesuainetta, joku katkaissut koipensa, joku menee insuliinishokkiin, sitten pakollinen hoitoelvytysrasti. Onneksi oli elvytyskertaus tosiaan eilen, niin sen pitäisi mennä ihan rutiinilla meikäläiseltä, mutta saa nähdä miten ryhmä röntgenhoitajaopiskelijoita hommat handlaa. Mausteena on joku kotibiletilanne tai festariensiapurasti, jossa joku huumehörhö rupeaa riehumaan. Tilanteisiin lisätään myös aina joku järkyttynyt shokissa oleva härväävä ja häsläävä ulkopuolinen, joka pitää tietenkin huomioida. Pitänee selailla vielä SPR:n ensiapuopas läpi ennen sitä.
Koitan keretä koululle syömään opiskelijahintaista kasvishernekeittoa ennen harjoitusten alkamista. Siinäpä tavoitetta yhdelle päivälle. Meidän koulun parkkipaikalle eikä edes viereisen rauhanyhdistyksen pihalle mahdu parkkiin edes meidän pienenpieni ruttuinen ja ruosteinen. Hirviän ähinän kanssa nitkutin sitä johonkin nurkkaan tänäkin aamuna.
Se on aika hassua, kun itse ei koulussa muista olevansa ilmiselvän näkyvästi raskaana. Muiden katse on kuin peili. Joillakin on sellainen "hei, väistäkää kaikki tuota siunatussa tilassa olevaa naista kohteliaasti"-, joillakin "awww"-katse. En aisti mitään "laiskaperse"-syytöksiä, vaikka tilaan hissin ekasta kolmanteen kerrokseen. Tässä räkätaudissa, tällä mahalla, olisin puolikuollut päästessäni perille portaita pitkin.
Kommentti saapuessani luokkaan on "ai sinäkin tulit sen mahas kanssa" tai "ai tulitte sitten molemmat". Olenraskaanaolenraskaanaolenraskaana, meilletuleevauvameilletuleevauva.
Ja jokapäiväinen "miten on raskaus sujunut?" ja vastaus, että ihan hyvin kiitos. Se on vähän semmoinen terve-mitä-kuuluu-kysymys, johon on kai tarkoitus vastata, että ihan hyvää, eikä ruveta selostamaan että vasen nivunen itseasiassa on kipeä aika usein ja vasemmasta jalasta lähtee tunto jos olen väärällä kyljellä ja olipa jännä kun oli tommonen oireeton virtsatieinfektio, että se vissiin aiheutti supistelua, mutta en osannut yhdistää sitä siihen, kun ei ollut muita oireita, mutta onneksi neuvolassa otetaan aina pissanäyte joka kerta ja nyt kun olen syönyt antibioottia niin on kyllä mennyt maha huonoksi, pitäisi saada melkein resepti maitohappobakteereita varten, että sosku maksaisi ne, kun kaikki reseptit kuuluu korvattaviksi toimeentulotukeen.
Ja "potkiiko paljon?" ja siihen, että joo, potkii se. Ja ei, me emme tiedä onko se tyttö vai poika.
Kohta neloskauden Prison Breakia iltasaduksi. Voin katella niitä miehiä siinä ja leikkiä kaukaisella ajatuksella, että olen vielä nainen, enkä vain raskaana oleva emakko, neitsytmariaäiti, jonka elämä pyörii vain ja ainoastaan kohdun ympärillä.
Mutta on tämä ihanaa. Tuntuu siltä kuin minulla olisi tuon Pikkupikku-Pietilän kanssa kahdenkeskinen salakerho, johon isi pääsee mukaan joskus sillä lailla, että pitää kättä muljuavan masun päällä. Voi kun osaisin jotenkin antaa paremman Kunniajäsenyyden tähän meidän kerhoon, mutta ei se oikein onnistu. Välillä tulee vain semmoinen typerä hymy naamalle kesken minkä vain, kun rääpiö venkoaa kohdussa. Se on melkein kuin salaisuus, jonka kaikki tietävät, mutta vain minä tunnen.
Pikkasenko outoja unia näin. Taas. Mietin siinä kuinka kivistä ihmistä voi elvyttää sähköllä. Viime yönä ajelin siskon kanssa semmoisella lasten pienellä potkumopolla Kempeleeseen, mutta Kempeleessä tajusimme, että eihän semmoinen ole mahdollista, niin sitten emme päässeet takaisin. Suurimmat esteet ovat korviemme välissä. Heti kun sanoo, että eihän se voi onnistua, niin ei se voi enää onnistua.
Mutta olenkos reipas, tänään kävin opponoimassa tutkimussuunnitelmaseminaarissa. Lunssasta huolimatta jaksoin sinnikkäästi esittää eriäviä mielipiteitäni siitä, kannattaako opinnäytetyöllä hakea merkittävää parannusta maailman asioiden tilaan - minun mielestäni opinnäytetyö on 15 op arvoinen osoitus omasta oppimisesta eikä sille pitäisi asettaa liian suuria tavoitteita työelämän kehittämiseksi tahi mullistavien tutkimustulosten saavuttamiseksi suhteessa aika kepoiseen työmäärään. Ilmeisesti osoitin tällä realismia peräänkuuluttavalla kommentillani "meidän opinnäytetyöt on tosi tärkeitä"-idealisteille olevani hirmu kyyninen. En käsitä miksi ammattikorkeakouluista pitäisi tehdä pikkutiedekorkeakouluja. Meiltä pitäisi valmistua ajattelevia, mutta ennen kaikkea päteviä käytännön immeisiä. Eikä omaa tutkimusosaamistaan amk-opiskelijana pitäisi arvioida kovin korkealle muutaman opintopisteen tieteellisten perusopintojen jäljiltä. Jäitä hattuun.
"Meiltä valmistuu työelämässä todella arvostettuja ja laadukkaita opinnäytetöitä", sanoi opettaja, ja teki mieli sanoa, että otapa se säkki pois päästä. Missä todellisuudessa ne elävät ja missä määrin itsepetos on itsekunnioituksen säilyttämiseksi sallittua.
Huomenna vielä luvassa ensiapuharjoituksia, joihin on varattu neljä ja puoli tuntia aikaa. Se on oikein semmoinen Loppuharjoitus, enkä oikein tiedä mitä odottaa siltä. Ilmeisesti perinteisiä lavastettuja rastiharjoituksia, joissa joku on saanut palovamman, joku syönyt pesuainetta, joku katkaissut koipensa, joku menee insuliinishokkiin, sitten pakollinen hoitoelvytysrasti. Onneksi oli elvytyskertaus tosiaan eilen, niin sen pitäisi mennä ihan rutiinilla meikäläiseltä, mutta saa nähdä miten ryhmä röntgenhoitajaopiskelijoita hommat handlaa. Mausteena on joku kotibiletilanne tai festariensiapurasti, jossa joku huumehörhö rupeaa riehumaan. Tilanteisiin lisätään myös aina joku järkyttynyt shokissa oleva härväävä ja häsläävä ulkopuolinen, joka pitää tietenkin huomioida. Pitänee selailla vielä SPR:n ensiapuopas läpi ennen sitä.
Koitan keretä koululle syömään opiskelijahintaista kasvishernekeittoa ennen harjoitusten alkamista. Siinäpä tavoitetta yhdelle päivälle. Meidän koulun parkkipaikalle eikä edes viereisen rauhanyhdistyksen pihalle mahdu parkkiin edes meidän pienenpieni ruttuinen ja ruosteinen. Hirviän ähinän kanssa nitkutin sitä johonkin nurkkaan tänäkin aamuna.
Se on aika hassua, kun itse ei koulussa muista olevansa ilmiselvän näkyvästi raskaana. Muiden katse on kuin peili. Joillakin on sellainen "hei, väistäkää kaikki tuota siunatussa tilassa olevaa naista kohteliaasti"-, joillakin "awww"-katse. En aisti mitään "laiskaperse"-syytöksiä, vaikka tilaan hissin ekasta kolmanteen kerrokseen. Tässä räkätaudissa, tällä mahalla, olisin puolikuollut päästessäni perille portaita pitkin.
Kommentti saapuessani luokkaan on "ai sinäkin tulit sen mahas kanssa" tai "ai tulitte sitten molemmat". Olenraskaanaolenraskaanaolenraskaana, meilletuleevauvameilletuleevauva.
Ja jokapäiväinen "miten on raskaus sujunut?" ja vastaus, että ihan hyvin kiitos. Se on vähän semmoinen terve-mitä-kuuluu-kysymys, johon on kai tarkoitus vastata, että ihan hyvää, eikä ruveta selostamaan että vasen nivunen itseasiassa on kipeä aika usein ja vasemmasta jalasta lähtee tunto jos olen väärällä kyljellä ja olipa jännä kun oli tommonen oireeton virtsatieinfektio, että se vissiin aiheutti supistelua, mutta en osannut yhdistää sitä siihen, kun ei ollut muita oireita, mutta onneksi neuvolassa otetaan aina pissanäyte joka kerta ja nyt kun olen syönyt antibioottia niin on kyllä mennyt maha huonoksi, pitäisi saada melkein resepti maitohappobakteereita varten, että sosku maksaisi ne, kun kaikki reseptit kuuluu korvattaviksi toimeentulotukeen.
Ja "potkiiko paljon?" ja siihen, että joo, potkii se. Ja ei, me emme tiedä onko se tyttö vai poika.
Kohta neloskauden Prison Breakia iltasaduksi. Voin katella niitä miehiä siinä ja leikkiä kaukaisella ajatuksella, että olen vielä nainen, enkä vain raskaana oleva emakko, neitsytmariaäiti, jonka elämä pyörii vain ja ainoastaan kohdun ympärillä.
Mutta on tämä ihanaa. Tuntuu siltä kuin minulla olisi tuon Pikkupikku-Pietilän kanssa kahdenkeskinen salakerho, johon isi pääsee mukaan joskus sillä lailla, että pitää kättä muljuavan masun päällä. Voi kun osaisin jotenkin antaa paremman Kunniajäsenyyden tähän meidän kerhoon, mutta ei se oikein onnistu. Välillä tulee vain semmoinen typerä hymy naamalle kesken minkä vain, kun rääpiö venkoaa kohdussa. Se on melkein kuin salaisuus, jonka kaikki tietävät, mutta vain minä tunnen.
tiistaina, syyskuuta 02, 2008
Yleisöluentosarja
IHMISEN HYVINVOINTI
luentosarja, syksy 2008
Oulu-opistolla (Pohjankartano) Suvantokatu 1
torstaisin klo 18.00 - 19.30
To 18.9. NAISEN HYVINVOINTI
Mervi Heikkinen, KM, Oulun yliopisto naistutkimus
Leena Kultalahti, KM, työnohjaaja (Kultakehä)
To 25.9. MIEHEN HYVINVOINTI
Mikko Naarala, yl, psykiatri, perheterapeutti
To 2.10. NUOREN HYVINVOINTI- aggression portaat
Mika Lehtinen, psyk.sh, psykoterapeutti (Väestöliitto)
Alustusten jälkeen on mahdollisuus keskustella aiheesta.
Luentosarja on kaikille avoin ja maksuton.
Järjestäjänä OULUN KRIISIKESKUS / Oulun seudun Mielenterveysseura ry ja
OULU-OPISTO.
TERVETULOA!
luentosarja, syksy 2008
Oulu-opistolla (Pohjankartano) Suvantokatu 1
torstaisin klo 18.00 - 19.30
To 18.9. NAISEN HYVINVOINTI
Mervi Heikkinen, KM, Oulun yliopisto naistutkimus
Leena Kultalahti, KM, työnohjaaja (Kultakehä)
To 25.9. MIEHEN HYVINVOINTI
Mikko Naarala, yl, psykiatri, perheterapeutti
To 2.10. NUOREN HYVINVOINTI- aggression portaat
Mika Lehtinen, psyk.sh, psykoterapeutti (Väestöliitto)
Alustusten jälkeen on mahdollisuus keskustella aiheesta.
Luentosarja on kaikille avoin ja maksuton.
Järjestäjänä OULUN KRIISIKESKUS / Oulun seudun Mielenterveysseura ry ja
OULU-OPISTO.
TERVETULOA!
maanantaina, syyskuuta 01, 2008
Back-to-school-kick-start
Jos menee kiusaamaan opettajia ja kysyy, että milloin rästiin jääneen elvytyskertauksen voisi mahdollisesti suorittaa, niin kannattaa varautua siihen, että vastaus on "huomenna klo 8.15".Tietenkin siihen liittyi hassunhauska ennakkotehtävä, jonka kuvitin ylläolevilla aiheeseen etäisesti liittyvillä maisemapiirustuksilla. Koko ilta meni tehtävää väkertäessä, huh. Tässäpä pistokoe kaikille elvytyksen hallitseville reippaille kansalaisille:
Millainen työnjako elvytyksessä on kun paikalla on kolme sairaanhoitajaa?
Milloin ja miten hälytätte lisäavun osastolla ja osastolta eteenpäin?
Miksi painellaan 30 kertaa aluksi?
Millaiset systoliset verenpaineet saadaan aikaan oikealla painelemisella?
Paljonko happea on a) uloshengityksessä, b) huoneilmassa c) paljonko virtausmittariin laitetaan l/min elvytyksen aikana?
Milloin ja miten nieluputki laitetaan?
Miten sairaanhoitaja valmistelee intubaatiota?
Miksi käypähoito-ohjeessa suositellaan 2 min peruselvytystä ennen defibrillointia, jos potilas löydetään? (ei ole nähty tajuttomaksi menoa)
Miksi sähköä käytetään elvytyksessä?
Mihin kiinnitetään defibrillointilätkät? Miksi tietyt paikat?
Miten defibrilloija huolehtii tiimin muiden jäsenten työturvallisuudesta?
Mitä rytmejä defibrilloidaan puoliautomaattisella defibrilaattorilla?
Nimeä ja piirrä rytmit! Lisää rytmien kohdalle lyhyesti KÄYPÄ HOITO-OHJE.
Mikä on ASY? Piirrä se ja kerro lyhyesti KÄYPÄ HOITO-OHJE.
Miksi adrenaliinia annetaan elvytyksessä? Miten sitä annetaan?
Luettele muut elvytyksessä käytettävät lääkkeet ja mainitse lyhyesti niiden käyttötarkoitus.
Jos on tekemisen puutetta, niin ei muuta ku.
Härän tähtiin kirjoitettu syyskuu
Taurus (April 20- May 20)
Your September Horoscope by Susan Miller
Taurus Horoscope for September 2008
By Susan Miller
This may be a baffling month, with all sorts of shocks, surprises, and mixed messages, so you'll need to take time to sort out all you hear. Things may not be quite as they seem, and should you feel a little overwhelmed at times, step back and take time to think.
September will be neatly sliced in two, with love and friendship to be your focus during the first half, and your work and your health and fitness the focus in the second half. In a way, it may seem like two months rolled into one.
Let's start at the top of the month. The new moon that arrived late last month on August 30, in your house of true love, will still be strong in the first week of September and will turn your thoughts to a person you've been dating. If you've not dated lately, then you'll be motivated to change the ways you've tried to meet people. If you are single and hope to meet someone new, you will have the edge at that new moon, doubly so if your birthday falls within five days of April 27.
This new moon appeared very close to Saturn, so that suggests you are about to make a serious, long-term decision about your love life. If you have been dating, then it will be about the person you've been dating. If you are single and not dating, then Saturn will make you discriminating, yet practical and realistic, about whom you start to date. If you sense the person isn't really serious about a long-term alliance, you may leave. If you are attached, Saturn's stabilizing vibrations may urge you to make a decision about planning for a baby.
On September 3, Saturn will conjoin the Sun, a rather sobering influence. This is not an easy aspect, for icy Saturn will move over the Sun's fire in your house of true love and children. If you are dating, you will know instantly if you've been realistic about your current relationship, for that's Saturn's job - to make you practical. If you've been living a fantasy (and it's easy to do that in love - which of us has not at times?) then it will seem as though someone turned on the fluorescent lights in your life - the glare may be hard to take.
The Sun also rules your home in the solar Taurus chart, so you may have to make a decision about where to live or about whether you can afford to buy a house or renovate, or concerning other domestic, family, or home-related questions.
If you are single and dating and had planned to move in with your lover, you may have second thoughts about doing so on September 3. Saturn wants you to have contingency plans, so it may not be wise to give up your present apartment, even for economic reasons. Keep your place empty or rent it to a friend (if allowed). Or, don't move at all. You can still be together a great deal without moving in.
The fifth house, where Saturn will meet the Sun on September 3, also rules creativity. You may find that someone in authority has harsh words to say about one of your artistic projects. That's always tough to hear. If you don't agree with the criticism, let the words roll off you and remain true to your own instincts. If, being honest with yourself, you feel you might benefit from all or part of what is said to you, take it and use it to your benefit. Don't become crushed by it - in a few days you probably won't even remember this episode.
There is one other possible manifestation of Saturn's influence on September 3. The fifth house rules pregnancy, so if you have had problems with conception or pregnancy, be sure to get plenty of rest. Listen to all your doctor's advice too, as it would not be the time to deviate - follow all the advice to the letter.
If you have children, one may be a source of concern on this date. If so, be generous to your child - you don't want to come down too hard and appear like "Saturn, the villain" to that child (very possible). Remember, everyone will feel this aspect, even your child! Give your time, attention, and love to that child near September 3.
The very next day, September 4, Jupiter and the Sun will be at lovely angles. Jupiter will be in your travel sector, and the Sun in your creative sector. You may get a call from an overseas client about an opportunity to export your talents abroad. Or, you may travel far on this day. If the latter is the case, you'll do very well, and your cup of good fortune will runneth over! Also, if you've applied to a college for admittance, or if you need to take a test, you should be pleased with the results. Publishing, broadcasting, and other media-related talks or opportunities all will go well.
Difficult aspects will hit at mid-month and I am sorry to have to say this. This time, on September 12, you may hear a shocking surprise about a lover or child when Uranus will oppose the Sun. On the heels of this, at the full moon on September 15, Uranus will conjunct the full moon, directing your attention to a friend. These two aspects, falling so close, will overlap and could be quite jarring. When it comes to Uranus, you can never accurately predict the outcome.
A friend may be in crisis and need your urgent help, or you may find that the board members of a club you belong to (or hope to join) will act erratically or strangely for some reason. It is also possible that in an extreme manifestation of this trend, a friend will betray you. Let's hope this aspect won't apply to you.
The moon in any chart also rules home, family, and the overall domestic condition, so a situation may arise there and will be part of the discussion, too. Again something seems to happen suddenly, without warning. It's also possible that if you are in the process of renovation or repairs, you may feel like your place is temporarily in shambles - in that case, the operative word to remember is "temporarily." If you are doing renovations, make sure you stay on top of what your contractor is doing and spending.
Admittedly, these aspects can be very nerve wracking aspects, and coming at a full moon makes it doubly so. Pluto will be in harsh aspect to that full moon, so there seems to be an element of unfairness or excessive force to whomever you are tangling with at the time. This full moon in the emotional sign of Pisces seems to heighten feelings.
Still, with Uranus you never know - you could have very surprisingly good news. Uranus is completely unpredictable. Of course, you need not plan for good news - getting it is like getting a box of candy. Adverse news requires a few contingency plans or having a flexible schedule to be able to turn on a dime if necessary.
After you get beyond the full moon, things will go easier. The good part about a full moon is that it delivers news quickly and will require an equally fast response. Then the full moon wanes, and the event will be over. Full moons don't linger.
Those Taurus who were born May 13 or within five days of this date will actually come out in good shape from this full moon, despite how overwrought you may feel during the time.
Mercury will go retrograde from September 24 to October 15, but you will feel at least ten days earlier the slowdown that Mercury will bring. Keep in mind that Mercury is at his worst behavior on the front and end dates of the retrograde, so you won't want to time your actions to fall too close to these dates.
Avoid buying any expensive items during this phase, and certainly not electronics - wait until October 18 and beyond to do so. It also is not the time to sign contracts, to give your word in agreement, or to start anything new and vital during these periods.
As you get into the second half of September, your office, store, or studio - your workplace - will be very busy, for Mars will circulate in your sixth house of new assignments all month. If you were hoping to take a vacation, it seems not to be possible, for your boss will need all hands on deck.
Mercury will retrograde in this same work assignment house, so you may find you have to go over completed work and fix flaws. Alternatively, you may find that a project is suddenly postponed or cancelled or changes direction in some significant way.
You can expect even more assignments to arrive once the new moon arrives September 29. If you are self-employed, this has to be good news - more ways to earn money are on the way! This new moon will be in compatible Virgo, so it looks like you'll enjoy your new projects and they may take you places!
Co-workers will be very cheery and helpful during the first three weeks, bless them, so at work you should feel none of the tension that you might be feeling in your personal life. If you like, you can ask a pal in the next cubicle for a favor on September 11 and expect a positive, caring response. On that day, your ruler, Venus, will contact Mars - that's lovely. In fact, you may even discover a flirtation with a co-worker, and it may even last!
I would like you to dive into your assignments, but not to accept a new job this month. Unless you have Capricorn rising, the new position you might accept now would not bring you up the ladder but rather allow you a lateral move. Wait until the end of January and for aspects in February, when your career aspects REALLY glitter. It will be an amazing time to be rewarded for all that you've done.
Whenever you work really hard, it is good to have a way to offset stress, and there's no better way than to let off steam by exercising in sports or at the gym. The universe seems to understand this and will send you this lovely new moon, August 30, representing your best moment of the year to find a satisfying new moon to make you feel like a million dollars again.
As I wrap up your forecast, let me say this. As you probably gathered, your experience in love will depend on how things have been going up to this month. Romance will be a wildcard in September for you, for the new and full moons seem to be on a mission to find chinks in the armor. If none are there to find, you will sail through this month fairly easily, and may even be surprised to know you'll be getting engaged.
Venus will enter your relationship sector on September 23, so if you do have to talk over a delicate topic with your sweetheart, you will be able to do so in a relaxed atmosphere. Be confident that from that point on you'll get the response you are hoping to get. Indeed, your love life will improve noticeably at month's end, so keep that thought in the forefront of your mind.
Summary
Alas, the course of true love - or friendship - doesn't always run smoothly. As the month opens, it's time to make a few important decisions about a lover, a child, or a friend.
Alternatively, you may get a critique of a creative project dear to you that will be authoritative, honest, but even as things may be hard to hear, possibly helpful overall.
All this will occur because on September 3, Saturn will conjoin the Sun. This often represents a difficult, heavy aspect, although some readers report that this annual aspect actually is quite positive. On this day you may discover that someone challenges your thinking on a personal issue and makes you feel less than confident about the direction you've chosen to take. If so, give yourself a few extra days to mull things over before finalizing anything.
Most Taurus will feel the aspects of the month in terms of love and romance, and if that proves true for you, you will have to decide whether to stay and commit, or to walk out and not look back. If you have had hopes that one certain relationship would improve, information that surfaces now will give you the answer one way or the other. You will be urged to be clear-eyed and practical. If you've been living a dream, but one that doesn't correspond with reality, you may feel disillusioned when evidence points otherwise.
If you are in love, then on September 3 you may decide to wed - this would be a nice way to use these aspects. Saturn will urge you to solidify your union.
On September 4, Jupiter will receive a golden beam from the Sun, and travel, or news from people you know who are based at a distance, will warm your heart. This will be a joyous day, and if you can get out of town, do. If you work with people abroad, you'll get exciting news that a new project will now be green-lighted to move forward. If you have already recently completed an important international assignment, news that your client is enthusiastic about your work should now please you.
News involving a college, a test, or special academic interview should go well. Alternatively, news about a publishing or broadcasting opportunity should be exciting on or near September 4, too.
Do you work in a creative profession? If so, you will find the early days of September to be the right time to hunker down and give all your concentration to your project. If you have suffered delays lately due to the indecision of executives or clients, nearing September 8 the gates should begin to swing open for you.
The personal rockiness you may have felt as the month started, near September 3, will again strike at the full moon, September 12 and 15. Uranus will oppose the Sun and three days later will conjoin the full moon in Pisces on September 15, a jarring aspect. This time, a friend appears to be creating your angst.
Something your friend or lover says at mid-month, possibly quite casually, may cause a fracture that leaves a lasting scar. This incident may also affect your home life, perhaps when a lover or roommate moves out suddenly or causes other domestic concerns. It's also possible you'll be doing the moving out, or if hoping to sell a house, will find that a buyer has to back out, leaving you very disappointed.
If you are happy with your significant other, you may hear that you both will need to live separately due to a new work or study schedule for one of you. Apparently, the situation can't be helped. If this is the case for you, by October next year things will improve and you'll likely be together again, so if this relationship is important to you, be patient over the coming months. The outcome should be positive.
If you're a parent, an alternative way this may manifest is that one of your children may need attention or special help. You may be making plans to have your child enter a new school this semester, or you may look into tutors to give your child get a head start, as a few examples. Think things over carefully, for whatever decision you choose will be in place a long time due to Saturn's position. There is also a chance you'll need to discuss a surprise pregnancy. (If you are not ready, be extra careful in early September.)
Your romance sector may receive spill-off energy too, so near the full moon, although your friendship and group sector seems more "lit up," you should also keep an eye on a romantic partner as well near the full moon, September 15. While some surprises in life are, of course, welcome and upbeat, this time a welcome surprise seems less likely, but (and I underscore this) it's always possible. I am not thrilled about Pluto's position.
In your career, you have been experiencing many changes lately, and last month you likely saw more evidence that the ground is shifting, but there's a good chance that changes will bring you into a better situation. Still, it's busy at work, so you won't have time to gossip with co-workers and colleagues about how upcoming shifts will affect you. As long as Mars is tearing through your sixth house, as it will now through October 3, you will need to work hard and fast to keep up.
Work hard to get your projects done as early in the month as possible. Once you get into the period of Mercury retrograde - September 24 to October 15 - you will have to cope with many delays. You will notice a slowdown as early as September 14 or so, so you'll only have half a month to get things done. Projects will likely require more time and money than you suppose, so if you can get a bit ahead of yourself, you'll later be glad you did.
Additional assignments will show up on your desk after the new moon September 29. If it's a project that had been awaiting approval for a long time, then Mercury in retrograde will favor your involvement in it and you'll do exceptionally well. If a brand new project shows up, make no assumptions about how to proceed, for if you do and are unsure, you may lose time going down the wrong lane. Asking a lot of questions about what's required will pay off.
With "planets gone wild" in September, you would benefit enormously from returning to a committed fitness plan. The universe is about to unveil the perfect new moon for you to begin on September 29. Sign up for a personal trainer or choose group fitness classes you enjoy. Begin them on September 29, or in the week that follows. Taurus is always more motivated by having a great appearance, so pick up flattering workout gear in your favorite shop and get started!
Dates to remember:
Best days if you are in a happy relationship or hope to find someone new: September 4, 8-10, 17-18, 23, and 26-27.
Ask a co-worker for a favor, expect a good response: September 11
Decide about a dating relationship or a child / pregnancy: First half of September.
A difficult surprise may occur in regard to love: September 12.
A friend may not be the friend you supposed on the full moon September 15.
Mercury will retrograde: September 24 to October 15
Start a fitness program and relax: September 29
Your office will be busy: All month, but more so after September 29 when an old project is green-lighted.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
