generated by sloganizer.net

perjantaina, huhtikuuta 28, 2006

Tammassahan on virtaa!

Soiteltiin tuossa poikiijeen kanssa. Hubaa oli ja huomenna lisää. Ääni kulkee, ihanaa, kulkispa huomennakin yhtä hyvin. Huomisen rytmimusiikkiaktin jälkeen alkaa Vappu. Kyllä, olen sen tarpeessa. Gosh että väsyttääkin.

You don't have a clue where I have been / C'mon pretty boy I'll take you there with me

Hauskaa tässä perjantai-illan tunnelmia kuulostella ihmisiltä, kun näköjään kaikki on viihteellä, paitsi sitten tämä, joka korvaa poissaolojaan huomenna ylimääräisellä vuorolla työharjoittelussa. No, oli se sen arvoista (todellisuuspako tuossa jokin aika sitten). Tänään oli neljän viikon harjoittelukokonaisuuden loppuarviointi. En sano muuta kuin että onneksi se on ohi.

Kaiken tämän jälkeen ottaisin mielelläni vastaan avunantoja juhlistamiseen, mutta voi olla että tuotan pettymyksen sekä itselleni että lajitovereille ja nukun tyytyväisenä tyynyäni kuolaten. Kyllä sitä nuorena jaksoi.

I can see the way you're staring at me / you are so damn cool / a lamb in wolf's clothing / I'm not sure if you know are you the hunter or the catch / I'm not sure if you know are you the mouse or the cat /but one thing is for sure

Houkuttelisi ihan sikana mennä suoraan nukkumaan, mutta rankaisen ja palkitsen itseäni vielä ainakin puolen tunnin juoksulenkillä. Eilen hiffasin yhden hyvän reitin, johon meni 43 minuuttia, 500 kcal, sykkeillä max 185 ja avg 165. Ei todellakaan mitään rasvanpolttosykkeitä, ainoa tapa purkaa paineita on painaa täysillä.

Wow, just one step over the line /are you ready for the ride of your life?/ Show me who you are, c'mon c'mon / Yes, you are superstar / You always get what you want / cause all the girls are the same / Well, I gotta tell you, pretty boy / You haven't played my game

Nukkuminen tuntuu parhaalta idealta ikinä. Olen niin väsynyt, että toissijaisille tarpeille ei ole sijaa. En jaksa kaivata edes syliin nukkumaan, voisin nukkua vaikka tuossa lattialla, kunhan vain saisin nukkua...

Mutta ensin jalkaa toisen eteen. Eilen oli sellaisia tuntemuksia että "ei oo totta mikä kunto, miten se jaksaa, mitä ihmettä, stna tammassahan on virtaa, ei tunnu missään!" Katsotaan mikä tänään on olo ja olemus. Varmaa on kuitenkin se, että koskaan en ole lenkille lähtemistä katunut.

Ei kommentteja: