Totuus löytyy höpöhöpötesteistä

Kontrolliaika sattui kohdalle eli päätin tehdä uusiksi jo aiemmin kerran tekemäni hassunhauskan väritestin.

Stressiä pettymyksestä joka johtanut levottomuuteen ja kiihtymykseen. Innokas tekemään hyvän vaikutelman muihin, mutta huolestunut ja epäileväinen onnistumisen suhteen. Tuntee olevansa oikeutettu kaikkeen mitä toivoo, ja tulee avuttomaksi ja ahdistuu jos olosuhteet ovat häntä vastaan. Pitää vain mahdollisuutta epäonnistua huolestuttavana ja voi johtaa hermostolliseen uupumiseen. Näkee itsensä uhrina jota on harhaanjohdettu ja hyväksikäytetty, sekoittaa tämän dramatisoinnin todellisuuteen ja vakuuttaa itselleen että
epäonnistuminen on muiden syytä.

Sopii kuin nyrkki nassuun. Harjoittelussa pelkään olevani ääliö - ja vain siksi, että kukaan ei osaa lukea nerokkaita ajatuksiani, joita ilmaisen hyvin, mutta idiootit eivät ymmärrä, koska he ovat idiootteja. Huomenna pitäisi päteä keikkatyöläisenä. Ja sitten pitäisi vielä osata laulaakin, vaikka oma ääni kuulostaa nauhalla aivan nasaalis-anaaliselta. En erota vasenta oikeasta ja bodycombatissa meinasinkin tämän johdosta potkaista lajitoveria päähän.

Puhumattakaan ihmissuhteista. Minun aikaani on tuhlattu joutavuuksiin ja epäonnistuminen on ainoastaan mr Smithin syytä, joka voisi vähitellen kasvaa aikuiseksi. Onnekseni emme tapaa ainakaan kuukauteen hänen siunatun maastakarkaamisensa vuoksi, ja mikäli molemminpuolisia "happamia sanoi kettu"-henkisiä uhkauksia on uskominen, emme tapaa enää koskaan. Mr Hunt (jos joku ei tajua agenttivitsiä, niin Ethan Hunt on Tom Cruisen hahmo Mission Impossible-leffoissa) taas unohti syntymäpäiväni mitä ilmeisemmin ja viikonlopulle suunnittelemani raisu seurapeleily hänen kanssaan voi unohtua tyystin mikäli ylpeytyni ei anna periksi.

Hermostollinen uupuminen, here I come.