Oho. No ei se kyllä haittaakaan.
Elämän juustotiskillä maistelemassa nokaretta ihan uskomattomasta kimpaleesta.
Johtuuko tuurista vai ruinuamisesta, mutta enpä muista ihan äkkiseltään toista samanmoista yötä. Jatkan ruinuamista ja luotan tuuriini.
On tämä kyllä kans yhenlaista. Mitenköhän se nyt taas näin.
Hiljaiseksi vetää. Menen pesemään hampaat.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti