Take the dramatic step and change the way you dance.

Pönötin kiltisti opinnäytetyöseminaarissa. Hyyyvä tyttö. Jyrsin porkkanaa murhanhimoisesti, vaikka oikeasti ei kaurapuuro&kananmuna-aamupalan jäljiltä vielä hiukonut. Vessalukemisena oleva Body-lehti muistutti, että proteiini hidastaa hiilihydraattien imeytymistä, mikä saattaa olla totta ainakin tämän empiirisen kokeen perusteella. Mutta varalta se porkkana ettei pääse verensokeri laskemaan. Tämä on äärimmäisen hienovaraista nyt tämä homma. Ei sen Titanicinkaan pitänyt upota.

Päivän kohokohta ruokailussa: seikeittoa, viipale Real moniviljaa ja päälle kevyttä Keijua, rasvatonta piimää (ennen join AB:ta, mutta näköjään kalorinlaskenta on ihan pikkuasiosta kiinni), sekalaista salaattipöydästä. Örp. Ei näyttänyt laihduttajan tarjottimelta se runsaus! Kerrankin oli sitä kalaa tarpeeksi keitossa eikä pelkkää pottua.

Niin joo, mulla on alkanut 15 viikon projekti. Ei ole mitään pelkoa tai aietta sen reisille menemisestä, mutta kirjoitanpa nyt tännekin ihan vaan tsempatakseni. Hyyyyvä. Sisko lupasi tehdä mun synttäreille semmoisen yhden ihanan suklaakakun. Olkoon se yksi palkinto. Välittömiä palkkioita tosin on pakko olla, minun kärsivällisyydelläni ja pitkäjänteisyydelläni... jos ruoasta puhutaan, niin vaikka Alpron suklaavanukas. Semmoisen olen luvannut illalla kun katson Frendit. SYNTIÄ!

Kiva opettaja vastasi viestiini koskien opinnäytetyöni aihetta ja keskustelemme asiasta vielä lisää lähitulevaisuudessa. Asia hoitoon. Pikkasen ihanaa, kun jotkut viitsivät vastata sähköposteihin. Odottelen muutamia viestejä, joihin olen jo lähettänyt perään muistutuksen, että mitä pirua.

Luulis että tähän bodycombat-musiikkiin kyllästyisi, mutta ei.

Jos elää niin että on pakko hoikistua, niin sitten siinä vääjäämättä käy niin. On vain yksi tapa laihtua ja se on se, että kuluttaa enemmän energiaa kuin mitä suustaan alas tunkee. Realiteetit ovat ihania. Ei ole olemassa mitään selityksiä sille, että joku muka syö terveellisesti, mutta alle kulutuksen, liikkuu itsensä hikeen päivittäin ja silti lihoo/ei laihdu. Paskapuhetta.

Rakastan salaa niitä uljaita vatsalihaksia, jotka paljastuvat kevään aikana tämän massun alta. Ne saavat tänään pilatesta niin rankasti että tietävät saaneensa.

Hei muuten, tänään on hyvä päivä aloittaa. Ei huomenna, vaan tänään. Huomenna on hyvä päivä jatkaa, koska tämä päivä tuntui niin helpolta ja pikkasenko oli hyvä mieli kun onnistui ja onnistuu muuten huomennakin. No olkoon, yhden jutun minäkin aloitan vasta huomenna, nimittäin parinkymmenen minuutin aamukävelyt ennen puuroa. Ja sekin onnistuu, hemmetti, vaikka ei sitä uskois, mutta totta se on.

Ihmeellistä!