Tänään olen tanssinut ja laulanut, ja pessyt pyykkiä taas. Maailman Ihanin ihmetteli, kun olin verkkarinsa pessyt kahdesti peräkkäin ilman että ne olivat hänellä käyneet jalassakaan. Mitäs olivat lojumassa pyykin näköisesti!
Pieni piha sulaa. Saa nähdä mitä noista vuorenkilpiläjistä kasvaa. Tekisi mieli hakea jo harava ja haravoida roskia ja kuivaa heinää parin neliön nurmikosta.
Rakastan tätä kämppää. Istuin "terassilla", jaloissa pilkullinen mutusti luuta räsymatolla makoillen. Aurinko paistaa ihanteellisessa kulmassa ja lämmittää minut täysin.
Oi autuus ja onnen hetki.
Haen mehua ja menen takaisin istua pönöttämään, oli se sen verran ihanaa.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti