Silmät kiinni ja odota. (This too shall pass.)

Joskus ei auta kuin huokaista syvään, kärsiä ja toivoa että se menee ohi. Eihän tämä nyt voi jatkoa ikuisesti, nimittäin huimaus ja se, kun päätä kääntäessä katse seuraa viiveellä. Olen ärsyyntynyt parina päivänä aika pienestä ja muutenkin on ollut muutama tunnemyrsky. Onneksi täsmää Pharmaca Fennican lupaamiin Cipralexin vieroitusoireisiin. Mutta tämä vain esimerkkinä siitä, miten vahvasti mömmöt ihmisiin voivat vaikuttaa. En lähtisi ihan ilman syytä leikkimään millään kemikaalilla. Tahtoisin kovasti olla ihan vain oma itseni. Milloin viimeksi olin?

Toivoisin kovasti, että lieviä masennustapauksia hoidettaisiin ensisijaisesti terapeuttisilla keskusteluilla ja vasta toissijaisesti mömmöillä. Tässä tulee hieman sellainen olo, kun tunteita ja reagointia voidaan kontrolloida pillereillä, että mikä on sitä normaalia ja sallittua temperamenttia. Teen kaikkeni säilyttääkseni tasapainon elämässä niin etten joutuisi enää syömään lääkkeitä (ihan yhtään mitään lääkkeitä!). Haluan olla terve sisältäpäin, niin että korjaava voima tulee minusta ja huokuaa kudosten läpi ihon pintaan asti.

Kun olen parantunut ja nämä huimaukset sun muut menevät ohi, olen varma että olen entistä enemmän kaheli - minä en pelkää! Oraisenpunaisen leimuava aura ja sellainen määrä virtaa, että teen ihan mitä vain, ihan mitä ikinä haluan. Olen niin täynnä tunnetta, että niitä ei saa mikään latistaa! Lääkkeet tekevät ihmiselle niin kuin liian kauan huoneenlämmössä seisominen kuohuviinille - kuplat häviävät ja jäljelle jää väljähtynyt litku.

Kuplia! Lisää kuplia! Se saa olla hieman kitkerää, kunhan on niitä kauniita kuplia, jotka helmeilevät ylöspäin!

Hoidon lopettamiseen liittyvät oireet
Hoidon lopettamiseen liittyviä oireita esiintyy yleisesti, kun lääkkeen käyttö lopetetaan, erityisesti jos se tehdään äkillisesti. Kliinisissä tutkimuksissa hoidon lopettamiseen on liittynyt haittatapahtumia noin 25 prosentilla essitalopraamia ja 15 prosentilla lumelääkettä saaneista potilaista.

Lopettamiseen liittyvien oireiden esiintyminen voi riippua monesta tekijästä, kuten hoidon kestosta ja käytetystä annoksesta sekä siitä, kuinka nopeasti annosta pienennetään. Huimaus, tuntohäiriöt (kuten parestesia ja sähköiskumaiset tuntemukset), unihäiriöt (kuten unettomuus ja voimakkaat unet), agitaatio tai ahdistuneisuus, pahoinvointi ja/tai oksentelu, vapina, sekavuus, hikoilu, päänsärky, ripuli, sydämentykytys, emotionaalinen epävakaus, ärtyisyys ja näköhäiriöt ovat yleisimmin raportoituja vaikutuksia.

Oireet ovat yleensä lieviä tai kohtalaisia, mutta saattavat joillakin potilailla olla vaikeita.

Oireet ilmenevät yleensä muutaman päivän kuluessa lääkkeen käytön lopettamisesta, mutta joissain harvoissa tapauksissa niitä on ilmennyt myös potilailla, joilta on jäänyt annos vahingossa ottamatta.

Oireet menevät yleensä ohi itsestään kahden viikon kuluessa, mutta saattavat joillain potilailla pitkittyä (2-3 kuukautta tai kauemmin). Siksi essitalopraamihoitoa lopetettaessa annosta tulisi pienentää vähitellen usean viikon tai kuukauden kuluessa potilaan tarpeen mukaan.