Tämä on viimeisiä kertoja pitkään aikaan, kun voin olla yötä tyttökaverin luona. Minulla on viisas ja hieno ystävä, jonka kanssa käytiin eilen pitkät keskustelut, joita ilman olisin paljon köyhempi.
Välillä sitä kaipaa naista tukemaan ja ymmärtämään sitä, mihin miehellä ei käsityskyky riitä. Raskauden ja synnyttämisen kokenutta naista. Minkälaisia mullistuksia toisen ihmisen kantaminen sisällään herättääkään... äidiksi kasvaminen on prosessi täynnä tunteita. Joku on suunnitellut hyvin, että tähän on annettu aikaa yhdeksän kuukautta.
Minä rakastan sinua, pikkuinen. Sinä olet jo nyt opettanut minulle niin paljon.
maanantaina, heinäkuuta 21, 2008
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti