joulumieltä ja elämän pieniä iloja

Minua on vaivannut jo pari päivää kiusallinen himo riisipuuroa kohtaan. Ja minä jos kuka olen nainen, jonka on kertakaikkiaan pakko tyydyttää himonsa, vaati se mitä hyvänsä. Riisipuuro edustaa elämän pieniä iloja, kuten myös peel-off mask, jolle en keksi mitään hyvää suomalaista nimeä. Kuitenkin, se on semmoinen geeli, joka levitetään naamalle ja sitten kuivuttuaan revitään scifisti irti kokonaisena (vähän niinku Face-offissa). Tuotteella pitäisi olla kai vielä jotain kauneudenhoidollisia sivuvaikutuksia, mutta pääasiallisesti se tuottaa iloa tuntuessaan hassulta kuivuessaan kiinni naamaan ja naamion poisrepiminen tuntuu vielä hassummalta.

Kylläpäs huvitti tänään kun töissä kysyivät voisinko olla pari päivää Kontinkankaan kotihoidossa Maikkulan sijaan. Työmatka lyheni sitten hieman. Tietenkin jää väliin hilpeät aamuaerobiset (jos 20 minuutin reality-spinningiä haluaa siksi sanoa), mutta ehkä on ihan kiva kerrankin mennä töihin ilman että selkä on märkänä hiestä. Tosin vaatteita vaihtaessa menee tehokasta työaikaa ja kesätyön ideanahan on lähinnä kituvan ajan tappaminen.

Havahduin siihen, että on taas parin viikon päästä larppi tulossa eli Sukujuhla. Koska Mikko on suorittamassa han moo don mustan vyön kokeen ensimmäistä osiotta Vaajakoskella ja porukat on mökillä Saimaan rannalla ja muita koiranhoitajia en jaksa edes etsiä (vaikka Jasmi onkin ihana mussukka ja sen kanssa pärjää kuka vaan joka jaksaa rapsuttaa 24/7), otan Jasminen mukaan larppaamaan. Pelinjohto ei osannut sanoa "ei", mutta Jasmine on kyllä niin suloinen elikko että sitä ei sille pysty sanomaan kukaan. Se tuli tuohon selkäni taakse lattialle lojumaan, mutta kohta se varmaan tulee taas tuohon viereen muikistelemaan korvat rutussa ja muistuttamaan siitä kuinka paljon rakkautta sen on saatava pysyäkseen hengissä (takaani kuuluu tylsistynyt urahdus - Jasmi haluaisi aina jakamattoman huomioni...).

Luultavasti olemme sessen kanssa koko viikonlopun Koppanassa viettämässä oikein vanhan kunnon ajan larppiviikonloppua koomailuineen ja epäterveellisine eväineen. Oi niitä aikoja.

Revin vielä loput tästä naamiosta irti ja hyökkään sitten riisipuuron kimppuun.