Ihan muita asioita

Todistaakseni, että elämässä on muutakin.

Saattaa olla, että eilen rupesin miettimään pitkästä aikaa yhtä hyvin kypsynyttä larppi-ideaa viimeisellä luennolla, kun ei muuten olisi pysynyt hereillä. Aikasen paljon matskua olisi jo valmiina, jos vain löytäisi vielä pelipaikan scifihässäkkäpelille, pitäisi olla jonkinmoinen tutkimuslaitos eli mahdollisimman vähän pahviomenoita katossa.

Meen tänään bodycombattiin ja bodypumppiin eli keskiviikon "luonto pois"-settiin. Toissapäivänä kävin pumpissa, sitä edellisen kerran perjantaina ja sanonko että olin sen perjantain jälkeen ihan tuhannen jumissa, kun en ollut pariin viikkoon käynyt kuumeilun takia. Maanantain pumppi oli kevyt ja ihana taas, ja tänään saa latoa painoja, jos combatin jälkeen on emännästä enää mitään jäljellä.

Räkää valuu koko ajan, mutta en anna sen haitata. Eilen oli pää ihan törkysen kipiä ja tänään on muuten vaan ihanaa menkkakramppailua niin että saa melkein kulkea kaksinkerroin. Toivottavasti ei tuu enää pää kipiäksi. EIKÄ TUU. KU MÄÄ KÄSKEN ETTEI TUU. TOTTELE.

Yks muuten ihan tosi omituinen juttu. Olin eilen illalla ihan hullun väsynyt, päätä särki ja kamala nälkä vaivasi. Tämä pyhä kolminaisuus johtaisi normaalisti apokalyptisiin tunnelmiin ja ns. kilahteluun, mutta eilen olin aivan tyytyväinen, onnellinen ja autuas. Tää nyt liittyy siihen juttuun joka ei oo muutakin vaan just sitä, mistä nyt ei pitänyt kirjottaa. Mutta tämä ilmiö oli vain niin harvinaislaatuinen, että en voi olla raportoimatta.

Kohta lähen kauppaan täältä koululta ja ostan salaattivehkeitä ja suklaapiirakkavehkeitä. Oon vähän niinku innostunut kokkailemaan ja leipomaan, vaikka tähänastinen näyttö onkin aika vähäistä. Enemmänkin voisi. Varmaan joku pesänrakennus-vietti, joka liittyy yhtä lailla vasikkauniin ja muihin hormonaalisiin kausiin.

Muita ilmoitusluontoisia asioita. Aion kohdata ongelmani ja selvittää opinnäytetyötilanteen viimeistään myöhemmin, jos en ennemmin. Meidän äitistä tuli apulaisosastonhoitaja tossa vähän aikaa sitten kun se palasi töihin sapattivuoden jälkeen. Elämässä hirveän monta hyvää nenänkaivuuta menee ohi tällaisten sosiaalisten tilojen (kuten tämä atk-luokka) takia, ei mullakaan pokka ihan mihin vaan riitä.