Loilotiloiloi (mitähän hemmettiä oikein on meneillään?)

JEE JEE JEE JEE JEE!

Vetäsinpä äsken oikein ravitsemuksellisesti kadehdittavan salaattilounaan härkäpapuineen kaikkineen, täysjyväleipää ja piimää ja koulun pahhaa, mutta toimivaa kahvia niin ettei kone hyydy kesken, meinasi nimittäin pientä pilkkimistä (heräsin omaan kuorsaukseeni?) tapahtua viime tunnilla... huomiseksi ehkä syytä repiä Kalevasta sudokut mesekseen. Onhan koulussa mielenkiintoista, mutta EI NYT IHAN NIIN MIELENKIINTOISTA.

Lajitoveri sanoi, että miten voi olla ENERGIAA, kun vetää jotain ihme rehuja ja sitten pitää polttaa ittensä loppuun jossain bodycombatissa joka ilta. Miehet. Ite söi jotain nakkeja ja luuli, että se on lihaa.

Huomenna on koulussa riisipuuroa ja en tajua miten tuommoinen vähäpätöinen sivuseikka voi minut tehdä näin iloiseksi. Ihan pimmeetä. Pim!

Tulin tänne atk-luokkaan niin hetken aikaa kattelin, että onpa hyvä koulu ku on näin paljon misukoita täällä, mutta sitten muistin että olenkin nainen.

Ja pyrin heterosuhteeseen erään (uijui!) heteromiehen kanssa. Onpahan jotain tekemistä ja tavoitetta elämässä. Opinnäytetyö on paljon tylsempi asia, vaan senkin eteen pitäisi tehdä vissiin jotain. Onkohan tämä mun ihmissuhdehömppäily vaan jotain vastuunpakoilua - todellisuuspakoilua - ja kituvan opiskelumotivaation elävältähautaamista? "Ai se opinnäytetyö? En mää muistanut kun mää olin niin rakastunut."

Eiköhän se tämäkin mene ihan kohtapuoliin ohi, tunteet latistuu ja puhe köyhtyy, kuten kolleega totesi ruokapöydässä kasvissyönnin vaikutuksista lajitoveriin. Mutta mulla on tuossa edessä semmosia kaulaa myöten suossarämpimisen tasoisia pieniä opiskeludilemmoja, että katotaan miten tämä leveä hymy saadaan jäätymään.

Siihen asti... BANG BANG BANG BANG! (Dj Paul Elstak - Luv U More)