generated by sloganizer.net

sunnuntai, syyskuuta 16, 2007

Aika mukavaa.

Avoimet ovet liikuntakeskuksella menivät aivan huipusti, oli tosi mukavaa. Oli porukkaa ja saimme hyvää palautetta. Vedin räkimiskauden jälkeen melko lailla vähällä harjoituksella viisi kappaletta uusinta combattia puolen tunnin näytetunnilla ja meni aika hienosti. Oli kiva nähdä kolleegoita ja kälättää jumppatoiminnan parantamisesta, sehän me naiset osataan, siis parantaa maailmaa. Sain kuulla, että uskollinen asiakas, joka muuttaa toiselle paikkakunnalle, pääsee paikallisen salin kautta bodycombat-koulutukseen ensi kuussa! Aivan mahtijuttu!

Kävimme miehensiskontyttären 8-vuotissynttäreillä. Parasta, mitä 8-vuotias tyttö voi saada synttärilahjaksi, on varmasti hamsteri. Nimeltä Estoton Emmanuelle. Muhahaa. Se on aika hauskaa tavallaan, että pikkujyrsijöitä rekisteröidään. Meidän gerbiilitkin on rekisteröityjä. Aika virallista. Mutta niin, siis, kakkua on syöty ja etenkin minua viehätti vuodenjuusto, kuinkas muutenkaan, NAM.

Kävimme myös katsomassa päihtyneitä sukulaisia ja tuttavia vanhempieni luona. Olimme eilen yhdellä kokoonpanolla juhlistamassa isäni viiskymppisiä ja nyt oli siis eri vieraskaarti koolla. Siis isäni kohdalla ns. putki päällä. Olisin voinut viihtyä pidempäänkin lähinnä tätieni takia - näen heitä aika harvoin- mutta en siedä katsella kännistä isääni. Ja ihan siksi, että säälin äitiäni, joka joutuu sen känniääliön vieressä yönsä nukkumaan tai kuorsauksen takia siirtymään sohvalle. Viime yönä vielä isäni känninen velipoika oli kuunnellut levyjä ja mölöttänyt puhelimeen puoliviiteen asti yöllä, niin että äitini ei ollut saanut unta oikein missään. Jee jee ja hyvä meininki! Kyllä meillä osataan. En ole perinyt äitini kärsivällisyyttä, toivottavasti.

Tärkeää oli näyttää naamansa ja antaa sukulaisten ja tuttavien tehdä halauskierros, koska olen nyt rouva. Kummisetäni sanoi, että oli heti yllätysnaimisiinmenostani kuultuaan ajatellut, että juuri minä voisin jotain juuri tällaista tehdäkin ja olen juuri sellainen ollut aina, että voi vähän niin kuin expect the unexpected. Saimme myös kuulla kertomuksen siitä, miten olin ruvennut riehumaan lapsena, kun minulle oli tarjottu jäätelöpallo pahvitörpöstä eikä tötteröstä. Mutta siis eihän oikeasti kukaan järkevä ihminen syö jäätelöä semmosesta pahvitörpöstä, häh? Yritä siinä sitten rauhoittaa märsyävää penikkaa, kun ohikulkijat katsoo, että onpa paha setä.

Siivosin työpöytäni ja ansaitsisin ehdottomasti jonkinlaista tunnustusta asiasta. Tuossa tämän ihanan littanaisen 22' laajakuvanäytön vieressä hehkuaa Tillitien emännältä saatu tuoksulyhty - nyt tuoksuisi rentouttava rosmariini, jos nessu ei olisi tukossa. Seinään teippasin semmoisen pyykkinarun, jossa on tärkeitä papereita roikkumassa kuntoutuksessa maalaamillani sekundapyykkipojilla. Pieniä sydämiä, kun elämä on niin ihkua!

Oli muuten hauskaa, kun sedät ja tädit vanhempieni olohuoneessa opettivat toisilleen, mitä tarkoittaa OMG. Ja ajattelivat olevansa ajan hermolla. Eniten ajan hermolla olevat lisäsivät myös KVG:n ja BFD:n muiden sanastoon. Vallan herkistyin viiskymppisten kuroessa sukupolvien välistä kuilua umpeen.

Ja se, että setät ja tätit voivat soittaa ns. mölinäpuhelun kotona nukkumassa olevalle erään juhlijan puolisolle, "me haluttiin vaan soittaa ja kertoa, että oot meidän ajatuksissa", saadakseen vastaukseksi "vittu" ja luurin korvaan. Niin että ei se oikeasti niin paljoa muutu se elämä tässä vuosikymmenten varrella kuitenkaan? Kyllä se on aina hienoa soittaa yöllä - "laita se kaiutin niin että se kuulee meidät kaikki!"

Ja tässä formuloita odotellessa Nudist Trampolining! Paitti että oho, ne on jo alkanu, että eipä tarvi nyt ukkoa hyppyyttää. En minä formuloita katso, mutta on ihanaa nukahtaa sohvalle kullan kainaloon ja sekin on tyytyväinen, kun saa kattoa kun autot pöristää. Meillä olis sipsiä avoimilta ovilta ja kakkua synttäreiltä, vaan ei pysty, kun on jo liian paha möhö.

Ei kommentteja: