Tänään osasin sanoa EI kun minulle tarjottiin keikkaa iltavuoroon lauantaille. Jotain itsesuojeluvaistoa! Pakko valita ahneuden (manimanimani) ja oman jaksamisen väliltä. Minä nimittäin en jaksa jos en pääse jumpalle ja juoksemaan. Viime jumpasta on jo liian kauan, siis tiistain ihanasta combat-pumppi-yhdistelmästä.
Ja suoraan sanoen aion kyllä tehdä lauantaina jotain ihan muuta kuin istua sairaalassa.
Kotiin pyöräillessä kasvoille tippui muutama sadepisara. Tie oli hetken täplikäs kuin dalmatialainen. Mutta se taisikin olla vain kiusaamista, kunnon sateet antavat vielä odottaa. Ilmatieteen laitos kyllä lupaa sateita Ouluun ihan kohta.
Viereisessä talossa asuu Oulun Energian poitsu, joka pysäköi keltaisen pakunsa tuohon tien viereen. Leikin ajatuksella, että tuo pitkätukkainen ihanuus on CIA:n agentti (tuolla se taas menee). Minä ainakin leikkisin agenttia jos minulla olisi pakettiauto.
Minna sanoi että minä tykkään raksatyyppien näköisistä miehistä. Meidän miesmakumme poikkeavat siinä, että Minna tykkää sellaisista söpöläisistä ja minä miehekkäämmistä äijistä. Tämän totesimme kun esineellistimme miehiä OYS:n käytävillä ("Kumman ottasit?"). Tykkään sellaisista, jotka korostaisivat hieman naisellisia puoliani sen sijaan, että näyttäisin rekkalesbolta jonkun hintelän runopojan vierellä. Tai en tiedä näytänkö, mutta tiedän kuulostavani välillä aika karskilta. En kehtaa tähän edes kirjoittaa. Niin muuten, kyllä Minnakin kuolaa sen Oulun Energian pitkätukan perään. Ehkä se on joku outo hybridimallinen mies.
Iltasanomien horoskooppi sanoo tänään härjille: "Olet jahkannut erästä päätöstä. Koeta saada se aikaan, sillä nyt se johtaisi herkästi tuloksiin. Niistä nauttisivat muutkin." Bet ya there's goin' to be pleasure, baby!
Nyt minun on ihan pakko saada nukkua hetki ennen kuin lähden taas täysillä käyntiin. Muuten olen kuin ruohonleikkuri, jonka terään on sotkeentunut ikävästi kymmenen metriä kettinkiä. Ei leikkaa!
perjantaina, toukokuuta 12, 2006
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
2 kommenttia:
Anna sairaalalle pikkusormi, ja ne teetättää just niin paljon töitä kuin ikunas-kikunas jaksat tehdä.
Mutta rahantuloa ei voi estää ;)
Aivan, aivan. :) Pikkusormeani eivät saa... lähinnä siksi, etten voi olla pois kotoa kellon ympäri koiran takia. Hyvä että Jasmi huolehtii siis tästä asiasta!
Onneksi tuntipalkkakin on parempi kuin juuri missään muussa jobissa aiemmin, ja kaikki oman alan kokemus on aina etiäpäin, etenkin tässä vaiheessa kun on niin paljon opittavaa, että duuni ei ole mitään tuskaista rutiinia. Mielelläni teen keikkoja, kunhan sattuvat sellaisiin saumoihin ettei muu elämä (lähinnä treeni) kärsi liikaa.
Lähetä kommentti