Meilläpä on liput Nightwishin keikalle 11.12. Maailman ihanin sai synttärilahjaksi meidän porukoilta. En ole käynyt monestikaan missään keikalla, ja on siis aika muikeaa odotella tuota. Ja on kivaa, kun on jotain hienoa tulossa. Aika hassua, Maailman ihanin laittoi telkkarin päälle ja siellä soi se Nightwishin uusin piisi. Ihan nousee karvat pystyyn, on se niin hieno kappale.
Tässä saunan jälkeen melko raukeana. Kohta Pelkokerroin ja sunnuntain iltahetkoset ja yritän olla murehtimatta yhtään mitään, vaikka helppoahan se olis. Sisko ja miehensä toivat mulle norjalaisia juustonaksuja tuliaisiksi reissultaan. Possut! Ne kyllä säilyvät jouluun asti, siis jos säilyvät. Ajattelin kyllä pidättäytyä hyvin alkaneessa terveellisemmässä ruokavaliossa. Se tarkoittaa kaurapuuroa aamuisin, niin kuin tänäänkin. Olen aika hurmaantunut kaurapuurosta. Se lämmittää ihanasti, paljon enemmän kuin kökkövaihtoehto weetabix, joka on sitten vaan haaleaa mössöä lautasella. Huomenna taas kaurapuuroa, ehottomasti.
Ja huomenna pääsen kouluun kopistelemaan uusia kenkiä! Oli pakko ostaa, 39,90 € Prismasta. Kaikki vanhat kengät hajoaa, ei nyt voi sanoa että käsiin, kun jaloissahan niitä pidetään, daah. Olen maailman huonoin ostamaan uusia kenkiä tai vaatteita, että hyvä nyt että tuli hankittua.
Ja mainostanpa tähän väliin myös Oulunsalon liikuntakeskuksen ryhmäliikunnan avoimia ovia, jotka ovat lauantaina 15.9. Ilmaiset 30 min näytetunnit: klo 11.00 Perfect Body, klo 11.30 BodyCombat, klo 12.00 BodyBalance, klo 13.00 BodyPump ja klo 13.30 Stretch. Itse pidän tuon combatin. Notta tervetuloa vaan! Ei ennakkoilmoittautumisia.
Ei nyt mitään ihmeen mussutusta. Vähän on räkäinen ja väsynyt olo, oon nukkunut pari päivää aika raskaasti, kun perjantaina iho kutisi niin että otin Ataraxin. Että joko siitä tai sitten ihan vaan syksystä. Jos olisin rikas, niin ostaisin kirkasvalolampun. Mutta enpä ole. Onneksi kuulemma riittävä määrä liikuntaa pitää myös kaikenlaiset kaamosmasennukset kurissa. Tällä viikolla pidin seittemän jumppaa ja huomenna lissää. Lyhykäinen matka tuohon liikuntakeskukselle yllättää joka kerta, siis sehän on noin 300 metriä, ja minä pösilö menen sen vielä pyörällä... se on yks suhaisu vaan. Ja on ihanaa olla ajoissa tuntia pitämässä. Tänään istuin pitkään toimistossa ja katsoin tietokoneelta valvontakameran kuvasta, kun asiakkaat kantoivat painoja valmiiksi pumppituntia varten. Oli sitten aika jännä olo mennä saliin, kun oli jo nähnyt ne ihmiset siellä. Että semmosta jännää taas.
sunnuntai, syyskuuta 02, 2007
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti